Kalustokuvia vuosien varrelta

Sankan lumisateen ympäröidessä Valkeakoskea, innostuin minäkin laittamaan tänne blogiini hieman kuvia kalustostani, joilla olen näitä kuviani ottanut.
Ensimmäisen kuvani Kuusta otin Tasco-merkkisen kaukoputken ja Canon Powershot A40 digipokkarin kanssa omatekoisen okulaarin läpi. Kaksinenhan tuo kuva ei tokikaan ollut mutta antoi se potkun tähän harrastukseen ja mikä parasta, päivääkään en ole katunut vaikka kaikkeen tähän on uponnut jo sievoinen summa niin "mummorahaa" kuin eurojakin.
Oheisissa kuvissa on myös Sky-Watcher 200/1000 Tascon kera, Golfkärry Newtonin kuljetuskärrynä, sekä tietenkin Celestron CPC 1100 XLT eri tilanteissa mm. Kuu ja Jupiter kohteinaan.
Celestronia tuli kuvattua myös sisätiloissa, kun tässä yhden kerran oli ihan pakko päästä välillä "hiplailemaan" noin niinkuin "kuivaharjoittelu" mielessä :) Alan harrastajat varmaankin ymmärtävät tuon kyseisen tuskan ;)

Canon 60 Da ja NGC 7000 13.11.2012

No niin, nyt sitten keli on jo toistamiseen pienen ajan sisällä kelvollinen syväntaivaan kohteiden kuvaamiseen. Tästähän meinaa jo tulla aivan tapa :)

Vaikka onkin arki-ilta ja huomenna aikainen herätys niin siitä huolimatta, eikun ”vehkeet” pihalle.

Tällä kertaa valitsin kohteeksi Pohjois-Amerikka-sumun, sillä sen kuvaamisesta saisin lisää kokemusta Vety-alfan aallonpituuden tallentumisessa Canon 60Da kamerani kennolle.

Vanha tuttu Orion ShortTube 80/400 akromaatti saisi tälläkin kertaa palvella kuvausputkena, Celestronin hoidellessa seurannan PHD-Guidingin kanssa.

Huolellisen suuntauksen jälkeen tarkentelin kameran kirkkaaseen tähteen varsinaisen kuvauskohteen eli ”Ameritiikkasumun” läheltä. Celestron CPC:ssä on näppärä toiminto tuo Precise-Goto, jonka avulla varsinaisen kohteen saa tarkasti kameran kennolle. Ensin valitaan kohde jota halutaan katsella/kuvata ja sitten valitaan ohjauskapulan valikosta tuo edellä mainittu toiminto. Painamalla tämän jälkeen ENTER, putki siirtyy kohdetta lähinnä olevaan kirkkaaseen tähteen. Kohteen keskityksen ja ENTER painalluksen jälkeen putki kääntyykin sitten tarkasti kohteeseen. Erittäin hyvä toiminto kuvattaessa juuri himmeitä kohteita, joita ei visuaalisesti kunnolla pysty paikantamaan.

Mutta tämänkertainen kohde oli siis Joutsenen tähdistössä sijaitseva NGC7000 eli Pohjois-Amerikka sumu. Canon 60Da toimi tälläkin kertaa vallan mainiosti ja tallensi sumusta mielestäni mukavasti yksityiskohtia sekä tuon Ha-emissioviivan punaisen värin. Kyllä se siitä kun se alkaa tarpeeksi maksamaan ;) Vain naapurimme kesken kaiken sytyttämä n. 5000W halogeeni suoraan pihaamme ja kuvauskalustoani kohti meinasi panna hermoni kireälle ja hankintalistalleni seuraavaksi ilmakiväärin ;). No ennen kuin tuohduin liikaa ystävällinen naapurini älysi sammuttaa tuon ”valosaastehelvetin” ja sain jatkaa kuvausteni parissa.

Kuvausputki Orion Shortube 80/400 ja kamera Canon EOS 60Da

Valotus 10x5min ISO 800 Yhteensä 50min.

Käsittelyt DeepSkyStacker 3.3.3 beta 47 ja PhotoShop CS 8.0.1

Canon 60 Da ja NGC1499 08.11.2012

Pitkästä, pitkästä ja vielä kerran siis tooooosi pitkästä aikaa taivas näyttäytyi tähtikirkkaana.

Tämä kuluva syystalvi on jatkunut aivan kesästä saakka hyvin epävakaisena, kuten kaikki astronomisien harrastusten parissa ”puuhastelevat” ovat todenneet.

Mutta nyt, nyt sain minäkin sekä ajoituksen, että kelin sopimaan yhteen ja sain roudata intoa puhkuen kalustoni ulos tuulettumaan.

Eipä ole paljoa tullut kokeiltua vielä tuota Canon 60Da kameraa. Vain yhden jonkinlaisen kuvan M51 kierregalaksista olen sillä saanut tähän asti otetuksi. Nyt siis putki sellaiseen paikkaan, josta näkyvyys olisi riittävä ja kohteeksi California sumu. Tällä kertaa kuvausputkena sai palvella Orionin ShortTube 80/400 akromaatti ja ohjausputkena Celestron CPC 1100XLT. Siispä kamera putkeen kiinni, pari tarkennuskuvaa ja kaukolaukaisimeen aluksi 2min valotusaika ja kameran säädin C-asentoon ja ISO-lukema arvoon 1600. Otettujen kuvien tarkastelun jälkeen lisäsin valotusajan viiteen minuuttiin ja muutin ISO arvon lukemaan 800 koska 5min. valotukset ISO 1600 arvolla tuottivat mielestäni liian vaaleita ruutuja. Se taas johtuu tuosta Valkeakosken kaupungin ja UPM tehtaiden tuottamasta valosaasteesta. :(

Verrattuna viimekertaan nyt putken seuranta toimi erinomaisesti. Liekö tuo vastapainon säätö sitten auttoi asiaa tai se, että seurantaputkena oli tällä kertaa CPC. Loppujen lopuksi sain sen mitä hainkin, nimittäin ihka ensimmäisen ottamani kuvan taivaan punaisesta emissiosumusta. With Canon You Can :)

Pitäisi vielä opetella tuo flättien ja darkkien käyttäminen niin saisi nuo kuvat vielä tasaisemmaksi.

Seuraava tärkeämpi hankinta on kuitenkin APO linssiputki, jossa on jo valmiina kuvakentän tasaaja yms kilkkeet. Sitä ja pimeitä tähtikirkkaita kelejä odotellessa……:)

Kuvauskalustona Orion Shortube 80/400 ja kamerana Canon EOS 60Da

Valotus 4x2min. ISO 1600 ja 10x5min ISO 800 Yhteensä 58min.

Pinoaminen DeepSkyStacker 3.3.3 beta 47-ohjelmalla (aiemmat DSS ohjelmaversiot kun eivät kyenneet käsittelemään näin isoja RAW kuvia).

Kuvankäsittely PhotoShop CS 8.0.1

Canon 60 Da Ensivalo 15.09.2012

Hankin kesällä tähtikuvauskäyttöön soveltuvan Canon 60 Da kameran, jota en valitettavasti vielä ole päässyt kokeilemaan. Tälle illalle sääennustus lupaili mahdollisuutta tähtien näkymiselle, joten minäkin roudasin putkeni tuulettumaan pitkästä, pitkästä aikaa. Tarkoituksenani oli vain säädellä kollimointia kohdalleen ja viritellä muutenkin laitteistoa tulevan syksyn kuvausöitä varten mutta ajattelin myös kokeilla ensikertaa tuota upouutta kameraani tositoimissa. Ikäväkseni parhaat vetyalfa kohteet vain eivät olleet näkyvissä kotipihastani vaan ne peittyivät joko puiden latvojen taakse tai kaupungin aiheuttaman valosaasteen alle. Siispä päätin kokeilla vain "jotain" kohdetta ja tuo "joku" sai tälläkertaa olla Ajomiehen tähdistössä sijaitseva M51 Pyörregalaksi. 
Oheisessa kuvassa on 1 kahdeksan minuutin valotus ISO 800 arvolla eikä sitä ole käsitelty muuten kuin muunnettu RAW kuvasta JPG muotoon, jotta sain sen tänne blogiini näkyviin.
Kamera itsessään vaikuttaa mielenkiintoiselta ja tuo kääntyvä näyttö on erinomainen niin putken suuntauksessa / tarkennuksessa kuin myös tuloksen katselussa :) Putken seuranta ei vain jostain syystä pysynyt matkassa mukana vaikka käytin guidauskameraakin apuna, joten pinoamisesta ei tälläkertaa tullut yhtikäs mitään. Liekö tuo kameran paino ja vastapaino ei ollut aivan balanssissaan tai jotain ?
Kuvauskalustona Celestron CPC 1100XLT ja kamerana Canon EOS 60Da
Valotus 1kpl 481 sek. ISO 800 ei käsittelyjä.

Venuksen ylikulku 06.06.2012

Edellisestä Venuksen ylikulusta on nyt sittten kulunut palttiarallaa 8 vuotta. Tuolloin sitä tuli kuvailtua myös mutta kuvauskalusto oli silloin paljon vaatimattomampi kuin nykyään. Silti tälläkertaa kuvat eivät paremmasta kalustosta huolimatta parempia ole, koska säänhaltija jälleen kerran niin päätti. Venus kulki Auringon editse tasan päivän liian myöhään sillä eilinen aamu Auringonnousuineen oli mitä kaunein. Tänään pilviverhot ja utukerros  haittasivat reilusti kuvauksien onnistumisia. Silti jotain tarttui kameroiden kennoille, vaikka vasta  loppupäätä harvinaisesta tapahtumasta Valkeakosken korkeudella pääsinkin kuvaamaan. Voipi olla, että tämän jälkeen Venuksen ylikulkua on hieman vaikeampi bongailla täällä Suomessa, sillä se edellyttäisi itseltäni 285 v. ikää  :-)

Kalustona Sky-Watcher 200/1000 HEQ5 ja kameroina Canon EOS 450D sekä Imaging Source  DBK21 AU04.AS

Venus 13.05.2012

Venuksen kuvailua jälleen vaikka onkin äitienpäivä ;-). Venus on jo selvästi sirppivaiheessa ja sen kulmaläpimitta on kasvanut vieläkin lisää edellisiin kuviin verrattuna. Silti sen voi vielä hyvin bongata päivätaivaalta , josta oheinen kuvakin on napattu. Kuvauskalustona Celestron CPC 1100 XLT ja Imaging Source DBK 21AU04.AS

Auringonpilkkuja 22.04.2012

Auringossa on ollut viimepäivinä lukuisia voimakkaita purkauksia joista minäkin olen päässyt tietoisuuteen internetissä toimivan ”CalSky”  (www.calsky.com) hälytyssivuston ansiosta. Ennustukset ovat lupailleet myös revontulia mutta niitä en ole valitettavasti kyllä päässyt havaitsemaan. Purkausten ansiosta Auringon pinnalle on ilmestynyt useita auringonpilkkuryhmiä, joita sitten päätin ikuistaa digitaalisen ”filmin” syövereihin.

Tällä kertaa kuvausputkeksi valitsin vanhan kunnon SkyWatcher 200/1000 HEQ5 putkeni, sillä siihen minulta löytyy kokoaukon peittävä aurinkosuodin.

Canon EOS 450D kameran piirtämistä kokoaurinkokuvista saattoi havaita pilkkuryhmien olevan laajoja ja niitä oli selvästi havaittavissa viisi erillistä ryhmää. Kuvattuani riittävästi Canonilla vaihdoin kameraksi vielä Imaging Source  DBK 21AU04.AS kameran, jolla sain kuvaan suuremman suurennoksen lisäksi enemmän yksityiskohtia.

Keväinen Aurinko lämmitti lähes kesäisesti kun peitin itseni ja läppärini mustan viltin alle, nähdäkseni läppärin näytöltä, valolta suojassa, että kameran tarkennus ja säädöt olisivat kohdallaan. Auringon kuvaaminen on siitä miellyttävää puuhastelua, että sen voi tehdä päivänvalossa ja lämpötilakin on yleensä aivan toista luokkaa kuin keskitalvella yösydännä, pakkasen paukkuessa nurkissa ja nipistellessä varpaita  J.

Venus, Mars ja Saturnus 7.4.2012

Uskon, että moni varmaan tietää lukuisia parempiakin lauantai-illan viettotapoja kuin seisoskella pihalla 8 asteen pakkasessa metsästämässä kuvia planeetoista. Minä nyt kuitenkin kuulun siihen kategoriaan, joka valitsi tuon jälkimmäisen viettotavan jälleen kerran. Taivas oli ollut koko kuluneen päivän erittäin kauniin kirkas, joten odotettavissa olisi myös kirkas ja kuulas yö. Siispä kaukoputki ulos ”jäähtymään” jo hyvissä ajoin. Huolellisen suuntauksen jälkeen noin puoli kymmeneltä illalla kohdistin Celestron merkkisen”valoämpärini” kohti kirkkaana loistavaa Venusta. Venuksesta saattoi heti havaita, että se on pikkuhiljaa siirtymässä selkeämpään sirppivaiheeseen. Edelliseen Venuksen kuvaan verrattuna myös kulmaläpimitta oli kasvanut selvästi. Imaging Sourcen ahmittua fotoneita ”kitusiinsa” riittävästi Venuksen osalta, osoitin putkelleni seuraavaksi kohteeksi Mars planeetan. Mars on sen verran kaukana meistä, että omalla (f20) kalustollani siitä ei kovin suurta kuvaa saa mutta vaikka seeing ei kaksinen ollutkaan niin joitain yksityiskohtia Marsistakin tarttui kameran kennolle. Viimeisenä kohteena päätin kuvata vielä Saturnusta, joka kotipihastani katsoen näyttäytyy vasta tuossa kahden aikoihin yöllä. Silloin se on meridiaanissa ja otollisimmillaan havaintopaikkani suhteen. Piinaavan odotuksen jälkeen sain vihdoinkin Saturnuksen piirtymään läppärini näytölle. Kuva läppärin näytöllä ”kuohui ja kiehui” harmittavasti ja tarkentaminen oli lähes mahdotonta. Seeing oli siis heikentynyt entisestään. Lukuisista yrityksistä huolimatta yksityiskohdat Saturnuksen osalta sai painaa unholaan. Kuvankäsittelyt läpi käynyt otos ei yksityiskohdilla paljon juhli mutta laitoin sen siitä huolimatta tänne Käenpesän-blogiini. Saturnus on oppositiossa 15.4, joten jos keli sallii niin silloin koittelen seuraavan kerran toivottavasti paremmalla onnella J. Kamerana Imaging Source DBK21 AU04.AS. 

Venus, Jupiter ja Kuu 26.2 - 25.3.2012

Pitkin kuluvaa kevättä on päässyt nautiskelemaan Venuksen ja Jupiterin läheisestä esiintymisestä pimenevän läntisen taivaan osuudella. Myös Kuu on osallistunut aika-ajoin ”leikkiin”mukaan. Lähimmillään Venus ja Jupiter oli 14.3.2012 jolloin niiden etäisyys toisistaan oli vain 3 astetta. Kuun läpimittoina se vastaisi kuutta Kuun läpimittaa eli näkymältään hyvin lähellä täältä maasta katsoen. Pari kertaa myös Kuuta on päässyt ihastelemaan samalla kertaa Venuksen ja Jupiterin kanssa. Tuolloin on voinut vain todeta, että ”kolme kohdetta kerralla, kaikki on taivaan kannella” J

Venusta ja Jupiteria olen kuvannut myös Celestron CPC 1100 kaukoputkeni läpi. Venuksen kuvasta 6.3.2012 selviää hyvin sen silloinen vaihe ja samaan aikaan kuvatusta Jupiterista erottaa vielä hyvin sen pilvivyöhykkeet vaikka Jupiter ei enää loistakaan samoin kuin aiemmassa 23.10.2011 otetussa kuvassa, jolloin se oli lähellä oppositiovaihettaan.
Kameroina Canon EOS 450D sekä Imaging Source DBK21 AU04.AS.

Auringonlasku Madeiralla 30.12.2011

Aivan kuten Kuun myös Auringonlaskut olivat kaunista katseltavaa Madeiralla. Parvekkeeltamme avautui kaunis näkymä merelle läntisen taivaan suuntaan.  Oheisessa kuvassa lähitähtemme laskeutuu 30. joulukuuta 2011 pilvien lomitse, saaden taivaanrannan hehkumaan kauniin punertavana. Lokitkin olivat päättäneet lähteä ihastelemaan kaunista näkymää. Kamerana Pentax *istDL ja Sigman APO DG  70-300 objektiivi. Polttoväli 300mm. Valotus 1/4000 herkkyydellä ISO 400.

Madeiran Kuu 27.12.2011

Olimme vaimoni kanssa lomailemassa Madeiralla vuodevaihteen molemmin puolin ja tokihan myös siellä täytyi ”vähän” harrastaa tähtitiedettä "muiden" harrastusten lomassa :-D
27.12.2011 bongailin Kuuta seitsemännen kerroksen parvekkeeltamme ja ihastelin sen kapeata sirppiä, joka oli verraten erikoisessa asennossa Suomessa näkyvään Kuuhun verrattuna. Lisäksi uskomattoman ”munkin” saattelemana Kuu laskeutui kauniin punertavana, meistä noin kilometrin päässä olleen Hotellin katolla sijanneiden joulukoristekuusien välistä. Harmittelin vain kun mukanani ei ollut parempaa kalustoa vaan jouduin tyytymään 300mm objektiivin tuotokseen. No eipä silti, kyllä tuostakin selvän saa vaikka se onkin otettu käsivaraisesti parvekkeemme kaidetta tukena hyödyntäen.

Kamerana Pentax *istDL ja objektiivina Sigman APO DG 70-300. Valotus 1/10 herkkyydellä ISO400.