Superkuunpimennys 28.09.2015



Superkuu pimentyneenä klo 05:47



Viime yönä tuli sitten kuvailtua "Super" Kuunpimennystä. Super sana on ehkä hieman liioiteltu, mutta koska se on ilmeisen mediaseksikästä käytän sitä sanaa minäkin.

Täällä Valkeakoskella tuo Superkuunpimennys näkyi surkeasti lukuun ottamatta juuri tuota täydellisen vaiheen aikaa, jolloin pilviverho repesi kauttaaltaan ja taivas avautui tähtikirkkaana aivan sopivasti, jotta kykenin saamaan täydellisen vaiheen tallennetuksi tuosta "Supertapahtumasta"

Tuossa ottamieni kuvien metatietoja tarkastellessa taivas näyttäisi avautuneen n. klo 05:22 ja menneen täysin umpipilveen jälleen klo 05:52 eli puoleksi tunniksi ja sitten niin nappiin kuin vain voi olla :)

Olimme ystäväni Anssin ja hänen poikansa Eetun kanssa parkkeeranneet automme ja laitteistomme täällä Valkeakoskella ns. Juusonrannan suoralle, pellonlaidassa kulkevan pyörätien varteen.

Siinä sitä sitten tuijoteltiin porukalla pilvistä taivasta hyvä tovi, kunnes pimennys alkoi näkymään.

Itse olin ollut paikalla jo kello kolmesta saakka vahvasti uskoen, että saan kuvatuksi edes jotain.

Onneksi olin varannut jälleen makoisaa kahvia ja voileipiä lohduttamaan harmaan taivaan synkistämää mielialaa.

Pyörätien laidassa, autot parkissa seisten, laitteistojen kanssa häärien ja punavalo otsalampussa vilkkuen tuli aiheutettua muutamalle autoilijalle varmaan muutamia ylimääräisiä sydämentykytyksiä heidän kenties kuvitellessaan tutkan tai ratsian osumisesta kohdalleen. Eräskin rouva lähestulkoon pysähtyi autollansa kohdallemme kunnes huomasi, ettei häntä kukaan käskenytkään pysähtymään :)

Kuvia tuli otettua kuutisen kymmentä, joista täydellisimmän vaiheen kuvan laitoin tänne sekä taivaanvahtiin esille.

Kuvauskalustona toimi vanha ja uskollinen SkyWatcher 200/1000 HEQ5 ja kamerana jälleen Canon EOS 60Da. Valotusaika oheisessa kuvassa 2 sekuntia ISO400 arvolla.

Danjonin asteikolla https://fi.wikipedia.org/wiki/Danjonin_asteikko arvioisin pimennyksen olleen n:o 2 tai jopa n:o 1, mutta tummin pimennys joka tapauksessa mitä koskaan olen nähnyt tai kuvannut.

EDIT: 29.09.2015 Kuva käännetty vastaamaan visuaalista näkymää.

M31 Andromedan Galaksi 23.08.2015

M31 Andromeda

 

Vaikka kulunut kesä olikin melkoisen sateinen ja pilvet peittivät suurimman osan aikaa taivaan sinen, niin nyt tämä kulunut kuukausi onkin ollut aivan toisenlainen. Elokuun lämpimät ja vähitellen pimenevät illat ajoivat minutkin ulos ihmettelemään tähtitaivaan ihmeellisyyksiä jälleen kerran. Termospullollinen kahvia matkassa, muutaman "eväsleivän" kera siivitti havaintoyön hienosti alkuun :)

Kuvauskohteeksi valitsin jälleen kerran Andromedan galaksin, joka itäisellä taivaalla on n. 50 asteen korkeudella puolenyön aikoihin. Pimeääkin riittää jo muutamaksi tunniksi, joten näitä "helpompia" syväntaivaan kohteita kotipihastani voi jo alkaa "bongailemaan".

Keväällä tuli hankittua Teleskop-Servicestä oheisen linkin mukainen Guide Scope Mini 50mm GuideScope

jonka avulla sopivan guidaustähden löytyminen onkin melkoisen helppoa. Polttoväliltään 162mm/f3,2 putki tuntuu soveltuvan todella hyvin ainakin 520mm Quadrupletilleni.

PHD suorastaan "naatiskelee" kun se ohjailee uuden Guideputken avulla CPC:n jalustaa ;)

Alkuyön tunnit kuluivat pieniä säätötoimenpiteitä tehden, mutta jo n.yhden maissa yöllä pääsin valottelemaan ensimmäiset ruudut Andromedasta.

Kaikkiaan valoa tuli kerättyä onnistuneisiin ruutuihin 118minuuttia, joista 11x10min, 2x5min ja 1x3min ISO 400 arvolla. Muutama 10 min. ruutu meni "pipariksi" satelliitin kulkiessa kohteen editse, enkä kyennyt niiden aiheuttamia viiruja poistamaan riittävän hyvin Pixinsight- ohjelmallakaan, joten jätin ne suosiolla pois. Valotusten lisäksi otin myös Flat, Bias ja Dark-ruudut.

 

Erikoisuutena kuvan vasemmassa alakulmassa näkyy jokin heijastusviiru, joka luultavimmin tulee läheisestä kirkkaasta vAnd tähdestä. Syytä kyseiseen heijastumaan en ole kyllä keksinyt mutta ehkäpä flipmirrorin sisällä jokin aiheuttaa moisen heijastuksen kun kuvakentän reunalla on noinkin kirkas kohde kukapa tietää? Heijastus kun esiintyi jokaisessa ottamassani ruudussa.

Kamerana oli jälleen Canon EOS 60Da ja kuvausputkena 80/520 TS Quadruplettini. Jalustan virkaa hoiteli uskollisesti CPC ja guidausputkena jo mainitsemani Mini 50mm Guide Scope, Orionin StarShoot guidekameran kanssa.

Tästä se syksy taas sitten alkaa :)

Auringonpilkku SP2396

SP 2396



SP2396 2X Ultima Barlowilla

Olin jo hetken aikaa suunnitellut hankkivani resoluutioltaan paremman planeettakameran ja kun Avaruus.fi sivuston keskustelufoorumilta sellaisen käytettynä sopuhintaan bongasin niin se oli sitten vähän niin kuin "must" hankinta. Aiempi kamerani  DBK21AU04.AS on 640x480 1/4" kennolla ja tässä uudessa DBK31AU03.AS kamerassa on 1024x768 1/3" kenno. Ohjelmistoakaan ei tarvinnut opetella koska vain kameran ajurin joutui ajamaan tietokoneeseen ja homma oli sillä selvä.
Näin ensi kokeilun jälkeen voin todeta sen olevan erinomainen ja erittäin sopiva käyttööni. 
Kiitoksia vaan Timpe vielä kerran. Mielenkiinnolla odotan, että pääsen kokeilemaan sitä esim. Jupiterin kanssa. Aurinkokuvat sillä onnistuivat mielestäni erinomaisesti ottaen huomioon vähän väliä ilmestyneet pilvet.

Kuvausputkena Sky-Watcher 200/1000 HEQ5 jalustalla ja Astro-Solar kalvolla.
Kamerana DBK31AU03.AS Astronomik IR-Block suotimella.
Kakkoskuvassa käytetty myös Celestron 2X Ultima barlowia.
Ohjelmistot RegiStax 6 + Photoshop

Tampereen Ursan kevätretki Metsähovin radiotutkimuslaitokselle ja Heurekaan 11.04.2015

Tampereen Ursan järjestämä kevätretki suuntautui tällä kertaa Kirkkonummella sijaitsevalle Metsähovin radiotutkimusasemalle. www.metsahovi.aalto.fi

Matkaan Kaupin tähtitornilta lähdimme jo aamuvarhaisella klo 8:00.

 

Metsähovin tutkimusasemalta löytyy halkaisijaltaan 13,7 metrin radioteleskooppi, joka on ainut Suomessa radioastronomiseen tutkimukseen käytettävä teleskooppi. Asema toimii 24/7 ja tutkimuskohteina ovat mm. radiokvasaarit ja aktiiviset galaksit.

 

Aurinkomonitorointiin tarkoitettu 1.8m teleskooppi +
  2kpl "log-periodista antennia" teleskoopin sivuilla

 

 

 

 

Myös Auringon radioalueen tutkimusta suoritetaan aseman pienemmällä, halkaisijaltaan 1,8m radioteleskoopilla.

 

Observatorion johtaja, tähtitieteen filosofian tohtori Joni Tammi, kertoi meille kiinnostuneille observatorion toiminnasta ja tutkittavista kvasaareista sekä näytti mm. videon 20.3.2015 Metsähovin laitteistolla kuvatusta Auringonpimennyksestä.

 

 

Filosofian tohtori Joni Tammi

Kun sitten pienen luennon jälkeen siirryimme kuvun alle tutustumaan varsinaiseen n. 14 metrin radioteleskooppiin oli pakko huokaista syvään ja todeta, että onpas melkoisen kokoinen laite. Vastaavaa en ole ikinä nähnyt ja kun Joni Tammi vielä käänsi teleskoopin meitä kohti, niin näky oli kerrassaan huikea. Sen verran suuri antennipeili päidemme yllä oli. Olisi varmaan sanoinkuvaamattoman huikeaa seistä USA:n Länsi-Virginiassa sijaitsevan Green Bankin suunnattoman suuren 110x100 m radioteleskoopin vierellä.

 

Retkeläiset teleskoopin alla

Teleskooppi koko komeudessaan mosaiikkikuvana

Tutustumista alueeseen

Uusia radioteleskooppeja rakenteilla

Metsähoviin ja sen laitteistoihin tutustuminen oli erittäin mielenkiintoista ja antoi taas melkoisesti lisää pohdittavaa maailmankaikkeudesta ja erityisesti sen ihmissilmälle näkymättömän puolen tutkimuksista.

 

Retkipäiväämme kuului myös käynti Heurekassa, jonne Metsähovista suuntasimmekin iloisin mielin miellyttävän lämpimän kevätpäivän saattelemana. Heurekassa saimme tutustua erilaisiin luonnonilmiöihin aivan omassa tahdissamme ja päälle päätteeksi reissun hintaan kuului vielä planetaarioesityskin koko porukalle. Tällä kertaa planetaarionäytöksenä pyöri sopivasti tähtitieteeseen liittyvä esitys Pimeä Maailmankaikkeus, joka oli todella upea. Oli mahtavaa levätä planetaarion penkillä ja lentää kosmoksessa galaksien keskellä, nähdä alkuräjähdys omin silmin ja todeta jälleen kerran pienuutensa tämän kaiken mahtavan keskellä. Upea, upea esitys, jonka voisi katsoa vaikka toisenkin kerran :)

Esityksen jälkeen retkemme alkoikin lähetä loppuaan ja matkamme suuntautuikin jälleen takaisin Tampereelle, jonne saavuimme n. klo 20:00.

Hienosta retkestä jäi taas paljon mukavia muistoja ja kokemuksia jaettavaksi tänne Käenpesän blogiin. Iso Kiitos Tampereen Ursalle ja sen aktiivisille reissunjärjestäjille.

DIY Flat-valo

Alkukevään pilvisten päivien ratoksi rakentelin Flat-valon 80-milliselle Quadruplet putkelleni. Yksi elektroluminenssikalvo tuolta Hauhon kamera-tapahtumasta jo mukaani jäikin, mutta se jäi tarkoitukseeni hitusen pieneksi vaikka se olikin kooltaan 100mm x 100mm.

Halusin nimittäin valosta mahdollisimman toimivan ja helppokäyttöisen, niin ettei sen putoamista putken suulta tms. ongelmaa tarvitsisi pimeyden keskellä miettiä. Niinpä parhaaksi ratkaisuksi tuumailin putkimaisen muodon, jonka voi pujottaa kaukoputken päälle vakioetäisyydelle kaukoputken etulinssistä, jolloin se antaisi myös aina samanlaisen lopputuloksen.

Biltema sai tällä kertaa toimia putkiostospaikkana, sillä olin nähnyt siellä aiemmin monenlaisia valkoisia 100 - 120mm keveitä muovisia ilmastointiputkia ja niihin soveltuvia supistinmuhveja ja jatkokappaleita. Siispä suunta kohti Biltemaa.

Biltemassa aikani "shoppailtuani" hankintalistalleni jäi putki- ja sähköosia n.10:llä eurolla.

Motonetistä olin jo aiemmin "bongannut" 12V taipuisan, valkoista valoa antavan led-valonauhan, jossa oli tarranauhakin jo valmiina, hintaan 21.90 €.

Muutaman sähkötarvikkeen hankin myös Suomen Elektorista yhteensä 10:llä eurolla. Näin ollen flät-valon rakentelun kustannuksiksi muodostui n. 40 € rahaa sekä lisäksi hieman viitseliäisyyttä ja puuhastelua iltojen ratoksi :)

 

Tarvikkeet kerättynä

Jatkokappaleen sisälle leikkasin kaksi pyöreää 120mm kiekkoa vanhasta kattovalaisimesta irrotetusta opaalimuovilevystä. Ne toimivat sopivina diffuusoreina tasoittaen ledien antamaa valoa. 


Ensimmäinen diffuusorikiekko asennettuna jatkokappaleen sisälle

Led-nauhan liimasin edellä mainitun jatkokappaleen 120mm sisäkehälle, jolloin ledeistä heijastuva valo näkyy 100mm putkiaukosta diffuusorien läpi tasaisena valkoisena valona, jolloin yksittäiset ledit eivät aiheuta valoon kirkkauseroja.

 

Led-nauha liimattuna jatkokappaleen sisäkehälle

Liitinrasian kasausta

Flättituubin "ensivalo"

Koko paketin voi suunnitellusti työntää kaukoputken päälle ja se pysyy siinä tukevasti paikoillaan, aina samalla etäisyydellä linssistä.

Tuubi paikoillaan työnnettynä kaukoputken päälle

Näkymä pimeässä

 

"Flättituubi" näyttäisi täyttävän hyvin tarkoitetun tehtävänsä, vaikka ledit eivät varmaan aivan EL-kalvoa vastaakaan. Pelkona ei myöskään ole "tuubin" putoaminen pois kaukoputken nokalta flat-kuvien ottamisen aikana.
Tulevaisuus näyttää kuinka hyvin nuo flatit sitten onnistuvat jatkossa mutta ainakin tuossa aiemmin kuvatussa Rosette-sumussa, johon flatit kuvasin ensikertaa kyseisellä tuubilla, toimivat mielestäni riittävän hyvin.

Tähtitaivasta, Revontulia, Aurinkoa ja Lentokoneita 14-20.3.2015

Kooste pimennyksen vaiheista

 

Pimennyksen täydellisin vaihe klo 12:07

 

Jäihin vajonnut lentokone ja kuvauskalusto

Revontulet 17.3.2015

 

NGC 2237 Rosetta-sumu

 

Jupiter ja sen Io-kuu

 

Koko alkukevät on ollut kelien puolesta todella heikko. Pilviä, pilviä ja aina vaan pilviä taivas täynnä. Kevään ehtiessä maaliskuun puolelle, onkin sitten tullut selkeä muutos kelien suhteen. Siksipä minäkin sain pitkästä aikaa mahdollisuuden "ulkoiluttaa" laitteistoani oikein olan takaa. Enemmänkin olisi kelien puolesta ollut mahdollista , mutta kun aika ei riitä kaikkeen, eikä aina jaksaminenkaan.

Kulunut viikko on sitten ollutkin tapahtumatäyteinen.

 

Viime lauantaina 14.3.2015 kuvasin hieman Jupiteria josta sainkin kohtuullisen kuvan aikaiseksi. Sain tallennettua kuvaan myös Jupiterin Io-kuun , joka on kuvassa juuri poistumassa Jupiterin edestä. Sen aiheuttama pimennysvarjo näkyy myös mukavasti kuvassa. Jupiteria kuvailin Celestron CPC1100 kaukoputken läpi Barlow 2X linssiä ja Imaging Source DBK 21AU04.AS kameraani hyödyntäen. Kamerassa oli Astronimik IR-Block suodin.

Jupiterin kuvausten jälkeen kohdistin Quadruplet-kaukoputkeni kohteeseen NGC2237 eli Rosetta-sumuun, jota kuvasin Canon EOS 60Da kamerallani. Otoksista valitsin 6kpl 5min valotusajalla ja ISO 800 asetuksella otettuja kuvia, jotka käsittelin PixInsight ohjelmalla, jonka hankin jo vuodenvaihteessa. Kuvauksissa kokeilin myös ensimmäistä kertaa hankkimaani UHC-S suodinta ja voin kyllä todeta sen auttavan valosaasteen leikkaamisessa huomattavan paljon.
Pixinsight on todella hyvä ohjelma kunhan sen vain ensin oppii kunnolla. Vuorisen Samulin ohje on kyllä tullut tutuksi ja auttanut todella paljon. Ilman sitä tuskin osaisin edelleenkään käsitellä kuvia Pixinsightilla. Samulille suuri kiitos ohjeen kirjoittamisesta.

Tiistaina 17.3.2015 taivaalla leimusikin sitten pitkään aikaan oikein kunnon revontulet, joista muutaman kuvan sain minäkin otetuksi. Täytyy kyllä myöntää etten mikään revontulikuvaaja ole, mutta laitan nyt koostekuvan tänne blogiini kuitenkin. Näkyyhän siinä ainakin vihreää väriä :)

Perjantaina 20.3.2015 olikin sitten vuorossa Auringon pimennys, jota minäkin vanhalla kunnon Sky-Watcher putkellani kuvailin Valkeakoskella Lotilan rannassa.

Lotilan rantaan kun kalustoani olin siirtämässä, paikalla olikin jo jokusia ihmisiä, mutta ei suinkaan odottamassa Auringonpimennystä, vaan katselemassa kun paikallinen pelastuslaitos nosti jäihin vajonnutta moottoripurjelentokonetta Lotilan järven jäällä. Otin siinä sitten pari kuvaa minäkin kyseisestä pelastusoperaatiosta. Palomiehet nostelivat koneen takaisin jään päälle ja itse pystyttelin kalustoni valmiiksi pimennyskuvausta varten.

Auringonpimennyksen alkaessa n. klo 11:00 saapui paikalle myös Valkeakosken Sanomien valokuvaaja Henry Rantaniemi ja toimittaja Heli Mustonen, jotka halusivat tehdä pienen jutun harrastuksestani. Kuvaaja Henry Rantaniemi kuvasi myös pienen videopätkän, jossa minun piti kertoa hieman laitteistani. Video löytyy osoitteesta http://www.valkeakoskensanomat.fi/Uutiset/1194968669511/artikkeli/katso+video+tahtiharrastajasta+pala+pois+kuin+jepen+sielusta+.html
Paikalle alkoi kerääntyä muitakin aiheesta kiinnostuneita ja siinä sitten ohessa hieman kerroin Auringonpimennyksestä ja uteliaimmat halusivat katsoa Aurinkoa myös okulaarin lävitse.
Kiinnostus olikin melkoista ja uskoakseni varmaan monellekin unohtumaton elämys.
Palomiehetkin saapuivat kiinnostuneina ihastelemaan pimennystä lentokoneen noston jälkeen. Pimennyksen syvimmän vaiheen aikaan n. klo 12:07 havaitsimme selkeän eron valon määrässä ja kuinka värisävyt haalistuivat oudosti. Erikoinen ilmiö todeta näin omin silmin. Millainen mahtaisikaan olla kokemus täydellisestä Auringonpimennyksestä. Varmaankin todella, todella huikea.
Kuvausputkena käytin Sky-Watcher 200/1000 Newton putkea ja vastapainoakselilla oli seurantaputkena toinen Newton putki, Tasco 114/500. Kamerana jälleen Canon EOS 60Da.

VI CCD / Digikameratapahtuma Hauholla 6-8.2.2015

Helmikuun 6-8 päivä järjestettiin Lautsian lomakeskuksessa, Hauholla jo 6. CCD /Digikamera tapahtuma, johon minäkin jälleen osallistuin. Tämä oli itselleni vasta kolmas kerta kun pääsin mukaan kyseiseen tapahtumaan. Tälläkin kertaa paikalla oli runsaslukuinen joukko tähtiharrastajia ja tähtivalokuvauksesta kiinnostuneita. Alan konkarit esittelivät ja opettivat erilaisia ohjelmia, jotka helpottavat tähtikuvaajaa saamaan aikaiseksi parempia tähtivalokuvia. Esillä olivat mm.

- Pixinsight http://pixinsight.com

- CCD-inspector http://www.ccdware.com/products/ccdinspector/ ja

- Main Sequence Software http://www.mainsequencesoftware.com/

Esittelyssä oli myös itelescope.net, jonka avulla kuvia voi ottaa myös etäkäytöllä vaikka Australiassa sijaitsevalla kaukoputkella pientä maksua vastaan.

Lauantaipäivän intensiivisen opiskelun kruunasi illalla kirkas tähtitaivas, jota porukalla ihastelimme pimeyden keskellä. Tapahtuman "moottori" eli Auvisen Antti sammutti vieläpä ulkovalotkin Lomakeskuksen pihalta, jotta saimme vieläkin otollisemmat olosuhteet havaintoihin. Hetken kun silmä oli adaptoitunut pimeyteen, saattoi nähdä jopa kauniin Linnunradan aivan selkeänä. Itseäni harmitti kun en ollut ottanut mukaani kaukoputkeani tai ylipäätään muuta kalustoa kuin tavallisen perusjärkkärini, sillä ne joilla laitteistot olivat matkassa pääsivät kuvaamaan esim. C/2014 Q2 (Lovejoy) komeettaa.

Kylmässä viimassa havaintoja tehden ja aikamme värjöteltyämme keräsimme laitteistot jälleen kasaan ja siirryimme rantasaunan lämpöön saunaoluet ja makkarat matkassamme. Saunan lämmössä olikin sitten mukava keskustella tehdyistä havainnoista yms.tähtitieteeseen / tähtiharrastukseen liittyvästä. Yön pimeyden ympäröidessä ja puuskittaisen tuulen viheltäessä rantasaunan nurkissa, nautiskelimme mukavasta ja rennosta tunnelmasta.

Seuraavan päivän aamuna, aamiaisen syötyämme, jatkoimme vielä hieman ohjelmistojen opiskelua sekä sovimme, että ensivuonna jälleen tavataan saman aiheen tiimoilta. Olipahan taas mukavaa olla mukana :)