Tervetuloa Käenpesän Observatorion astroblogiin.

Ajatuksenani on kerätä tänne kohdalleni osuneita tähtitieteeseen liittyneitä tapahtumia sekä tähtivalokuvia pienen kertomuksen saattamana.

Toivon, että nautit vierailustasi !






maanantai 21. tammikuuta 2019

"Superverisusikuu" 21.01.2019


Kuvakooste Kuunpimennyksestä
Kuunpimennys ajoi jälleen tähtiharrastajan kirpeään, reilun 20 asteen pakkasaamuun, lämpöisten vällyjen välistä.  Olihan kyseinen tapahtuma median toimesta ristitty melkoisen raflaavasti ”Superverisusikuuksi”. Kuka lienee mokoman nimihirviön moiselle tapahtumalle keksinytkin, mutta eipä silti, seuraava Suomessa näkyvä Kuunpimennys onkin vasta vuonna 2025, joten se oli minulle myös pieni potkaisu tapahtumaa ikuistamaan.
Tähtivalokuvaus harrastuksena on kaiken kaikkiaan erittäin mukavaa, mutta tällaisina aamuina kun pakkanen virittelee viulujansa korkeimpiin säveliin, tekisi mieli luovuttaa ja jäädä vain vuoteen lämpöön, mutta eipä auta ei. Niskasta itseänsä vain kiinni ja kahvinkeittoon jo kello 4 aamulla.
Kuunpimennyksen kannalta keli oli mitä mainioin. Kirkkautta riitti, mutta pakkasta olisi tosiaankin saanut olla huomattavasti vähemmän.
Kohmeisin sormin suuntailin Sky-Watcher HEQ5 putkeni ja Canon 60Da kamerani jo hyvissä ajoin ennen H-hetkeä Kuuta kohden.
Ensimmäiset kuvat otin noin klo 5:37, jolloin Maan täysvarjo alkoi lipua Kuun kiekon eteen. Kameran kaukolaukaisimeen asetin yksittäisten kuvien kuvausväliksi 2 minuuttia. Kello 06:41 Kuu siirtyi täysvarjon sisään ja klo 07:12 Maan täysvarjo peittikin sitten Kuun täydellisimmillään. Vain valotusaikoja ja tarkennusta jouduin hieman säätelemään muutaman kerran session aikana.
Kello 07:17 Kuu peittyikin jo läntisen taivaan puolella olevien puunlatvojen taakse, jolloin päätin myös lopetella ja siirtyä ”pirtin” lämpöön. Toisin sanoen, tapahtuman loppuvaiheet jäivät minulta näkemättä.
Yksittäisiä kuvia sain otetuksi n.120 kpl, joista valitsin sopivimmat muodostaakseni aikajanat tapahtumasta.
Tällä kertaa valmistelin aikajanan spiraalin muotoon, josta ilmenee tapahtuman kulku aina täydellisimpään klo 07:12 vaiheeseen saakka. Ohessa myös kuva tuosta täydellisimmästä vaiheesta erikseen. Danjonin asteikolla ehkä luokkaa 2.
Täydellisin vaihe klo 07:12

sunnuntai 12. elokuuta 2018

Osittainen Auringonpimennys 11.08.2018

Osittaisen Auringonpimennyksen kooste

Osittainen auringonpimennys Valkeakosken taivaalla sai minutkin jälleen kantamaan tähtitieteelliset ”aparaattini” pihalle tuulettumaan kauniin ja aurinkoisen taivaan alle.

Tällä kertaa ajatuksena olikin saada taltioiduksi tapahtuma alusta loppuun, jotta voisin jälleen tehdä koostekuvan tapahtuman etenemisestä.

Aurinko paistoikin täydeltä terältä koko kuvaussession ajan ja vasta kun pimennys oli jo päättynyt, pilvet valtasivat taivaan. Kerrankin oli onnea matkassa, sillä tavallisesti asia on juurikin päinvastoin pilvisyyden osalta. Vain kovat tuulenpuuskat välillä hieman häiritsivät tarkkaan suunnattuja kaukoputkia.

Kuvauskalustona jälleen Sky-Watcher HEQ5 ja Canon EOS 60Da.
Kuvia tuli ”napsituksi” n. 200kpl, joista 9kpl kelpuutin oheiseen koostekuvaan.
Koosteen kuvat aikajärjestyksessä vasemmalta alhaalta lähtien:

11:48, 11:50, 11:58, 12:06, keskellä 12:16 (maksimi), 12:25, 12:36, 12:44 ja 12:45.
 
 
               
                      "Aparaatit työn touhussa"
   
     "Livekuva" kameran näytöltä


 

sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Kuunpimennys 27.07.2018

"Verikuu"
Perjantai illan ratoksi ”Verikuun” eli täydellisen Kuunpimennyksen kuvausta Sääksmäellä.

Kaunis lämmin ilta helli kuvaajaa ja lukuisia paikalla olleita, mutta itäkaakon suunnalla olleet pilvet haittasivat alkuvaiheiden näkymistä.
Oheinen kuva otettu klo 23:54 eli n. puolituntia täydellisimmän vaiheen jälkeen.
Kuvauskalustona tuttu ja turvallinen Sky-Watcher 200/1000 HEQ5 Newton putki ja kamerana Canon 60Da.
Valotus 1.6 sek. ISO400 kaukoputken polttotasolla.

Kun Kuu vihdoin näyttäytyi pilviverhon takaa todella tummana, sen löytäminen kaukoputken näkökenttään tuotti melkoisesti vaikeuksia. Lopputuloksena kuitenkin mielestäni kelpo kuva 😊
Danjonin asteikolla https://fi.wikipedia.org/wiki/Danjonin_asteikko Kuun tummuudeksi arvioisin lukeman 1 tai peräti 0.



torstai 9. helmikuuta 2017

VIII CCD Digi / Järkkäri Tapaaminen 3-5 helmikuuta 2017


Helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna Lautsian lomakeskukseen, Hauholle oli kokoontunut jälleen sankoin määrin tähtivalokuvauksesta kiinnostuneita. Monille tapahtumasta onkin tullut jo perinne, mutta joka vuosi tapahtuma innostaa myös uusia aiheesta kiinnostuneita alan harrastajia liittymään joukkoon.

Auvisen Antin kahdeksan vuotta sitten alkuun laittama kameratapahtuma on paisunut osanottaja määrältään vuosi vuodelta, niin myös tänäkin vuonna. Tällä kertaa kävijöitä Antin laskujen mukaan oli jo 54 henkilöä eli jälleen yksi enemmän kuin viime vuonna.

Itsellenikin tämä tapahtuma oli jo viides peräkkäinen eli perinteeksi se alkaa jo vähitellen minullekin muodostua ja mikä ettei, kun hauskassa ja rennossa seurassa voi oppia uusia tähtitieteeseen ja tähtivalokuvaukseen liittyviä asioita ja vaihtaa kuulumisia hyvien ystävien kanssa.

LAUANTAI

Antti avasi tapahtuman toivottaen kaikki enemmän kuin tervetulleeksi mukaan. Sen sanottuaan hän pitemmittä puheitta antoikin mikrofonin Päivisen Raunolle.
Rauno aloittikin osuutensa esittelemällä www.machine-dro.co.uk sivustolta hankkimaansa digitaalista kulmamittaria sekä kulma enkooderia, joiden avulla Dobson putken voi suunnata kohtalaisen helposti haluamaansa tähtikohteeseen. Kulmamittarissa olevan magneetin avulla mittari kiinnittyy tukevasti kaukoputken metalliseen putkirunkoon näyttäen korkeuskulman. Jalustaan kiinnitetty kulma enkooderi näyttää vastaavasti dobson jalustan tuntikulman, jolloin em. mittariarvojen ja tähtikartan avulla halutut kohteet löytyvät helpommin. Mittarit vaikuttivat toimivilta ja mikä parasta ideana ne ovat edullisia ja helppoja asennettavia kenelle tahansa.

 

  
Kainosta foorumilla esittämästäni toivomuksesta johtuen Inkisen Timo suostui esittelemään Arto Murtovaaran kanssa kotipihalleen rakentamaansa upeaakin upeampaa observatorio rakennustaan. https://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=14969.0
Timo kertoi kuinka rakentaminen oli ollut välillä hieman haastavaa kun rakennustyöt eivät ole hänen ominta alaansa. Arton ammattitaitoisella avustuksella rakentaminen kuitenkin eteni suunnitellusti. Lopputuloksen kuvasarja kertoi katsojilleen, että haasteet oli todellakin voitettu ja harrastaminen on siirtynyt uuden rakennuksen suojassa asteikon nautinnollisemmalle puolelle. Tuollaisen rakennuksen kun joskus itsellenikin saisin hankituksi, niin harrastukseni loikkaisi omalla osallanikin valovuoden eteenpäin. Tosin omaan pihaan sitä on turha rakennella koska näkyvyys tärkeimpiin ilmansuuntiin on rajoittunut korkeisiin puihin.

Myös Aarni Vuori esitteli Komakallion havaintosuojaansa, jonka suojassa havaintojen teko ja tähtikuvausharrastus on paljon mukavampaa. Myös hänen rakentamansa havaintosuoja vaikutti toimivalta ja käytännölliseltä ratkaisulta.

 
Väliajalla Jari Saukkonen innostui esittelemään taitojaan pianon ääressä ja hyvin hän sitä kyllä soittikin. Hän on mitä ilmeisemmin varsinainen CCD, PixInsight, Piano Man :)
 
Jarin piano esityksen jälkeen Veikko Mäkelä kertoi kevään 2017 tulevista harrastajatapahtumista sekä kevät taivaalla näkyvistä kolmesta komeetasta C/2015 V2 (Johnson), 45P/Honda-Mrkos-Pajdusakova ja 41P/Tuttle-Giacobini-Kresak, joista viimeksi mainittu saattaa olla mahdollista huhtikuussa havaita jopa paljain silmin. 
Pienen taukoilun jälkeen vuoroon astuivat kolmikko Jari Saukkonen, Lauri Kangas ja Samuli Vuorinen, jotka esittelivät kehittämäänsä etäkäyttöön soveltuvaa KomaHub rakenteluprojektiaan. Arduino alustaisella KomaHub piirillä voi tietokoneen avulla ohjata tähtikuvaukseen liittyviä laitteita, kuten esim. kaukoputken lämmityspantoja. Piirin avulla voi saada hyötykäyttöön useita eri sensoritietoja kuten taivaan lämpötilan, kosteuden ja pilvisyyden (SQM) yms.
Erittäin monipuolinen ja hyödyllinen laite varsinkin ohjattaessa tähtikuvaussessiota etänä.
He esittelivät myös rakentamansa Komakallion havaintosuojan liukukaton ketjutoimista siirtomekanismia, jossa tulevaisuudessa hyödynnettäneen myös KomaHub piiriä. 

Seuraavaksi Samuli esitelmöi mitä väri todellisuudessa on ja kuinka ihminen aistii näkyvän valoaallon eri värisävyjä sekä vastaavasti kuinka kameran kennon herkkyys painotettuna spektrillä vaikuttaa RGB arvojen muodostumiseen.
 

Lauantaipäivän vapaamuotoisten esitelmien ja runsaiden ruokailuiden jälkeen lähdimme vatsat pinkeinä rantasaunan lämpöön, jossa keskustelu sai selkeästi entistäkin vapaammat piirteet. Liekö sitten muutamalla keventävällä saunajuomalla ja läheisellä Runebergin päivällä ollut kielenkantoja kirvoittava vaikutus ;)
Saunan lämmön ja muutaman saunajuoman ansiosta nukkumattia ei todellakaan tarvinnut etsiskellä siirryttyäni rantasaunalta takaisin hotellihuoneen pehmeiden ja lämpöisten vällyjen väliin. ZZZ.

SUNNUNTAI

Aamuherätyksen ja maittavan aamiaisen jälkeen tapahtumaa jatkettiin ottamalla ensimmäiseksi yhteiskuva tapahtumaan osallistuneista. Osa kävijöistä oli kyllä jo ehtinyt poistua, mutta kohtuullisen suuri joukko meitä kuitenkin oli edelleen koossa.
 
Yhteiskuvan jälkeen esittelyvuoroon astuikin seuraavaksi Emma Bruus kertoen Taivaanvahtiin tulevista muutoksista.
 
Hän esitteli myös mielenkiintoisen Philips Hue lampun http://www2.meethue.com/fi-fi/ jonka voi ohjelmoida vaihtamaan väriä vaikkapa taivaan tapahtumien mukaan. Esimerkkinä hän näytti kuinka lamppu vaihtaa värinsä vihreäksi kun taivaalla loistaa revontulet.
Näin kotona oleva valaisin ilmoittaa värinvaihdolla taivaantapahtumista käyttäen hyödykseen esim. Taivaanvahdin tietokantoja. 

Lienee turha enää mainitakaan mutta myös monista tapahtumista tuttu PixInsight oli vahvasti esillä tapahtuman molempina päivinä Saukkosen Jarin opastamana. 

Tapahtumaviikonlopusta jäi jälleen hyvä maku suupieliin, niin hyvän ruoan kuin kokonaisuudenkin osalta.  

Kiitos taas Antille, luennoitsijoille ja koko osallistuneelle porukalle kaikista jaetuista hauskoista ja mieleenpainuvista hetkistä. Vuoden päästä sitä sitten taas tavataan :) LINKKI

tiistai 10. toukokuuta 2016

Merkuriuksen ylikulku 09.05.2016


Merkurius kulkemassa Auringon editse


Merkurius ja Auringonpilkut SP2542 sekä SP2543


Merkurius kuvattuna DBK30 planeettakameralla

 
Leikitelläänpä hieman ajatuksella, että eläisimmekin jo vuodessa 2021. Viisi vuotta tästä päivästä eteenpäin. Mitäpä ihmiset mahtaisivat tuolloin muistaa päivämäärästä 9.5.2016 ?
 
No jääkiekkofanit ainakin sen, että Suomi voitti tuolloin huikean jännittävässä MM kamppailussa USA:n   3-2 Barkovin ja Komarovin upeaakin upeammalla maalilla :) HYVÄ SUOMI !!

Me tähtiharrastajat taas muistaisimme, että tuolloin planeetta Merkurius kulki Auringon editse kauniin lämpöisen toukokuisen iltapäivän aikana.

Itse muistaisin varmaan myös sen, että tuolloin virittelin koko astronomisen kuvausarsenaalini talomme edustalle jo hyvissä ajoin odottamaan piskuista Merkuriusta ja sen mustaakin mustempaa pistettä Auringon pinnan edessä.
Muistaisin varmasti myös sen kuinka valmistauduin, jotta saisin kuvan hetkestä jolloin Merkurius on juuri siirtymäisillään Auringon kiekon päälle, mutta eipä se tuollakaan kertaa onnistunut, sillä kuin noiduttuna taivas meni tuolloin jälleen kerran pilveen juuri hetki ennen kyseistä H-hetkeä.

No, mutta ajatusleikit ja muistelut sikseen sillä elämmehän edelleen vuodessa 2016 ja nuo tapahtumat ovat vielä aivan tuoreessa muistissa, sillä tuo päivähän oli eilen eikä männä viikolla ;) 

Nuo pilvet meinaavat häiritä tätä harrastusta välillä aivan toden teolla, tosin tällä kertaa pilvinen taivas muuttui iltapäivän edetessä kertakaikkisen kauniiksi ja kirkkaaksi ja vaikka H-hetken kuvat jäivätkin saamatta, niin eipä se enää  harmittanut kun loppupäivä sujuikin kuin vettä vaan kameroita käskytellen. Muutamia ystäviä ja tuttujakin kävi ihmettelemässä "aparaattien" määrää sekä sitä, että mikä tapahtuma tällä kertaa taivaalla on näkyvissä. 

Pari sanaa kuvauslaitteistoista.

Kuvauksissa käytin kahta erillistä kaukoputkea, joista toinen oli Sky-Watcher 200/1000 HEQ5 ja toinen Celestron CPC 1100XLT.

Sky-Watcherissa oli kiinnitettynä Canon EOS 60Da kamera, jolla sain Auringon mahtumaan mukavasti koko kuvakentän alueelle. CPC putkessani oli kiinni Imaging Source DBK 31AU03.AS planeettakamera, jolla sain pienen Merkuriuksen paremmin esiin Auringon pinnalta. CPC putkessa käytin f6,3 polttovälin lyhentäjää, jolla polttoväliksi putkelle tulee 1764mm.

Aurinko suotimena oli Teknofokuksesta hankkimani AstroSolar D5 katselukalvo. Kehyksen CPC-putken AstroSolar kalvolle tein Orthex kakkuvuoan pohjasta, kun tuo Äitienpäivä kakkuineen tuossa jo menikin menojaan :)
 
Seuraava Merkuriuksen mahdollinen näkyvä ylikulku näin keväällä onkin sitten vasta vuonna 2049 eli sitä odotellessa. Hmmmm. Olenkin silloin jo 87 vuotias eli mies parhaassa iässä :)

sunnuntai 14. helmikuuta 2016

VII CCD / Digikameratapahtuma Hauholla 5-7.2.2016



Jälleen on vuosi vierähtänyt edellisestä Hauholla järjestetystä digikamera tapahtumasta.

Tällä kertaa paikalle olikin kokoontunut ennätysyleisö.
Tähtitaivaan ja sen ihmeellisten kohteiden kuvaamiseen liittyviä asioita oli tullut kuuntelemaan kaikkiaan 53 innostunutta alan harrastajaa.
Tapahtuman veturina toimiva Auvisen Antti kertoi paikalla olleen enemmän porukkaa kuin koskaan aiemmin. Tapahtuma on kasvanut vuosi vuodelta ja on tällä hetkellä osanottaja määrältään yksi suurimpien joukkoon luettava tähtiharrastustapahtuma Suomessa.

Alan konkarit Jari, Lauri ja Samuli kertoivat Komakallion observatorion rakennusprojektistaan sekä siihen liittyneistä haasteistaan. Tavoitteenaan heillä on saada täysin etäohjattava observatoriorakennus. Putkia onkin jo mahdollisuus ohjata etäkäytöllä, mutta katon liikuttelu vaatii vielä lihasvoimaa. https://astronaavis.wordpress.com/. Lisäksi he opettivat Pixinsight, Sequence Generator Pro ja PHD 2 ohjelmien käyttöä.

Päivisen Rauno piti erittäin mielenkiintoisen luennon vaativista kuvausprojekteistaan Herbig Haro kohteiden parissa. Itse Herbig Haro oli itselleni täysin tuntematon ennen tutustumista Raunon ottamiin kuviin. http://pellervo-observatory.blogspot.fi/
Wikipediassa kohteista kerrotaan seuraavasti : Herbig-Haro -kohde (HH-kohde) on pieni tähtimäinen kirkas sumu. Se on ilmeisesti kaasusuihkupari, joka sinkoutuu vasta muodostuneesta tähdestä napojen suunnassa. Kaasu suihkuaa noin 150 km/s nopeudella. Suihkun törmätessä tähtienväliseen aineeseen, se hohtaa hyvin kirkkaana. Herbig-Haro -kohteita on usein tähtien syntyalueilla. Kohteet on nimetty George Herbigin ja Guillermo Haron mukaan, jotka havaitsivat niitä toisistaan riippumatta noin 50 vuotta sitten. Wikipedia: Herbig-Haro. 

Luentojen ja ruokailujen välissä tutustuimme paikalle tuotuihin laitteistoihin ja "rompetoriin", josta itselleni jäivät matkaan Nikon 10x50 kiikarit. Lisäksi vaihdoimme tähtiharrastus kuulumiset sekä tietenkin saunoimme yön pimeimmille tunneille saakka.

Pixinsightista sekä muista tähtikuvaukseen - ja käsittelyyn käytettävistä ohjelmista, unohtamatta Timo Kuhmosen esitelmää liittyen meteorien radiokaikujen vastaanottoon, saimme kuullaksemme jälleen sen verran kattavan paketin, että sen ja Lautsian notkuvan pitopöydän antimet eivät ole ainakaan itselläni vieläkään kunnolla sulaneet, vaikka tapahtumasta tätä kirjoittaessani on jo viikko kulunut :) Eilen mm. asentelin kuvausläppärilleni PHD 2 guidaus ohjelman, joka asentui ilman sen suurempia ongelmia. PHD tunnisti StarShoot kameranikin välittömästi, joten kun nuo pilvet vielä häipyisivät niin pääsisin kokeilemaan ohjelmaa käytännössä. http://openphdguiding.org/ 

Kaikkiaan tapahtumasta jäi Timpeltä ostetun hienon kiikarin lisäksi matkaan jälleen kerran positiivinen fiilis ja kuten jo foorumillakin hehkutin ensivuodesta niin I'll Be Back ;)

Kiitos taas kaikille hyvistä neuvoista ja mukavasta seurasta. :)

maanantai 28. syyskuuta 2015

Superkuunpimennys 28.09.2015



Superkuu pimentyneenä klo 05:47

Viime yönä tuli sitten kuvailtua "Super" Kuunpimennystä. Super sana on ehkä hieman liioiteltu, mutta koska se on ilmeisen mediaseksikästä käytän sitä sanaa minäkin.
Täällä Valkeakoskella tuo Superkuunpimennys näkyi surkeasti lukuun ottamatta juuri tuota täydellisen vaiheen aikaa, jolloin pilviverho repesi kauttaaltaan ja taivas avautui tähtikirkkaana aivan sopivasti, jotta kykenin saamaan täydellisen vaiheen tallennetuksi tuosta "Supertapahtumasta"
Tuossa ottamieni kuvien metatietoja tarkastellessa taivas näyttäisi avautuneen n. klo 05:22 ja menneen täysin umpipilveen jälleen klo 05:52 eli puoleksi tunniksi ja sitten niin nappiin kuin vain voi olla :)

Olimme ystäväni Anssin ja hänen poikansa Eetun kanssa parkkeeranneet automme ja laitteistomme täällä Valkeakoskella ns. Juusonrannan suoralle, pellonlaidassa kulkevan pyörätien varteen.
Siinä sitä sitten tuijoteltiin porukalla pilvistä taivasta hyvä tovi, kunnes pimennys alkoi näkymään.
Itse olin ollut paikalla jo kello kolmesta saakka vahvasti uskoen, että saan kuvatuksi edes jotain.
Onneksi olin varannut jälleen makoisaa kahvia ja voileipiä lohduttamaan harmaan taivaan synkistämää mielialaa.

Pyörätien laidassa, autot parkissa seisten, laitteistojen kanssa häärien ja punavalo otsalampussa vilkkuen tuli aiheutettua muutamalle autoilijalle varmaan muutamia ylimääräisiä sydämentykytyksiä heidän kenties kuvitellessaan tutkan tai ratsian osumisesta kohdalleen. Eräskin rouva lähestulkoon pysähtyi autollansa kohdallemme kunnes huomasi, ettei häntä kukaan käskenytkään pysähtymään :)

Kuvia tuli otettua kuutisen kymmentä, joista täydellisimmän vaiheen kuvan laitoin tänne sekä taivaanvahtiin esille.
Kuvauskalustona toimi vanha ja uskollinen SkyWatcher 200/1000 HEQ5 ja kamerana jälleen Canon EOS 60Da. Valotusaika oheisessa kuvassa 2 sekuntia ISO400 arvolla.
Danjonin asteikolla https://fi.wikipedia.org/wiki/Danjonin_asteikko arvioisin pimennyksen olleen n:o 2 tai jopa n:o 1, mutta tummin pimennys joka tapauksessa mitä koskaan olen nähnyt tai kuvannut.

EDIT: 29.09.2015 Kuva käännetty vastaamaan visuaalista näkymää.

maanantai 31. elokuuta 2015

M31 Andromedan Galaksi 23.08.2015

M31 Andromeda

 
Vaikka kulunut kesä olikin melkoisen sateinen ja pilvet peittivät suurimman osan aikaa taivaan sinen, niin nyt tämä kulunut kuukausi onkin ollut aivan toisenlainen. Elokuun lämpimät ja vähitellen pimenevät illat ajoivat minutkin ulos ihmettelemään tähtitaivaan ihmeellisyyksiä jälleen kerran. Termospullollinen kahvia matkassa, muutaman "eväsleivän" kera siivitti havaintoyön hienosti alkuun :)

Kuvauskohteeksi valitsin jälleen kerran Andromedan galaksin, joka itäisellä taivaalla on n. 50 asteen korkeudella puolenyön aikoihin. Pimeääkin riittää jo muutamaksi tunniksi, joten näitä "helpompia" syväntaivaan kohteita kotipihastani voi jo alkaa "bongailemaan".
Keväällä tuli hankittua Teleskop-Servicestä oheisen linkin mukainen Guide Scope Mini 50mm GuideScope
jonka avulla sopivan guidaustähden löytyminen onkin melkoisen helppoa. Polttoväliltään 162mm/f3,2 putki tuntuu soveltuvan todella hyvin ainakin 520mm Quadrupletilleni.
PHD suorastaan "naatiskelee" kun se ohjailee uuden Guideputken avulla CPC:n jalustaa ;)

Alkuyön tunnit kuluivat pieniä säätötoimenpiteitä tehden, mutta jo n.yhden maissa yöllä pääsin valottelemaan ensimmäiset ruudut Andromedasta.
Kaikkiaan valoa tuli kerättyä onnistuneisiin ruutuihin 118minuuttia, joista 11x10min, 2x5min ja 1x3min ISO 400 arvolla. Muutama 10 min. ruutu meni "pipariksi" satelliitin kulkiessa kohteen editse, enkä kyennyt niiden aiheuttamia viiruja poistamaan riittävän hyvin Pixinsight- ohjelmallakaan, joten jätin ne suosiolla pois. Valotusten lisäksi otin myös Flat, Bias ja Dark-ruudut.
 
Erikoisuutena kuvan vasemmassa alakulmassa näkyy jokin heijastusviiru, joka luultavimmin tulee läheisestä kirkkaasta vAnd tähdestä. Syytä kyseiseen heijastumaan en ole kyllä keksinyt mutta ehkäpä flipmirrorin sisällä jokin aiheuttaa moisen heijastuksen kun kuvakentän reunalla on noinkin kirkas kohde kukapa tietää? Heijastus kun esiintyi jokaisessa ottamassani ruudussa.

Kamerana oli jälleen Canon EOS 60Da ja kuvausputkena 80/520 TS Quadruplettini. Jalustan virkaa hoiteli uskollisesti CPC ja guidausputkena jo mainitsemani Mini 50mm Guide Scope, Orionin StarShoot guidekameran kanssa.

Tästä se syksy taas sitten alkaa :)

sunnuntai 9. elokuuta 2015

Auringonpilkku SP2396

SP 2396


SP2396 2X Ultima Barlowilla
Olin jo hetken aikaa suunnitellut hankkivani resoluutioltaan paremman planeettakameran ja kun Avaruus.fi sivuston keskustelufoorumilta sellaisen käytettynä sopuhintaan bongasin niin se oli sitten vähän niin kuin "must" hankinta. Aiempi kamerani  DBK21AU04.AS on 640x480 1/4" kennolla ja tässä uudessa DBK31AU03.AS kamerassa on 1024x768 1/3" kenno. Ohjelmistoakaan ei tarvinnut opetella koska vain kameran ajurin joutui ajamaan tietokoneeseen ja homma oli sillä selvä.
Näin ensi kokeilun jälkeen voin todeta sen olevan erinomainen ja erittäin sopiva käyttööni. 
Kiitoksia vaan Timpe vielä kerran. Mielenkiinnolla odotan, että pääsen kokeilemaan sitä esim. Jupiterin kanssa. Aurinkokuvat sillä onnistuivat mielestäni erinomaisesti ottaen huomioon vähän väliä ilmestyneet pilvet.

Kuvausputkena Sky-Watcher 200/1000 HEQ5 jalustalla ja Astro-Solar kalvolla.
Kamerana DBK31AU03.AS Astronomik IR-Block suotimella.
Kakkoskuvassa käytetty myös Celestron 2X Ultima barlowia.
Ohjelmistot RegiStax 6 + Photoshop

perjantai 24. huhtikuuta 2015

Tampereen Ursan kevätretki Metsähovin radiotutkimuslaitokselle ja Heurekaan 11.04.2015


Tampereen Ursan järjestämä kevätretki suuntautui tällä kertaa Kirkkonummella sijaitsevalle Metsähovin radiotutkimusasemalle. www.metsahovi.aalto.fi
Matkaan Kaupin tähtitornilta lähdimme jo aamuvarhaisella klo 8:00.
 
Metsähovin tutkimusasemalta löytyy halkaisijaltaan 13,7 metrin radioteleskooppi, joka on ainut Suomessa radioastronomiseen tutkimukseen käytettävä teleskooppi. Asema toimii 24/7 ja tutkimuskohteina ovat mm. radiokvasaarit ja aktiiviset galaksit.
 
Aurinkomonitorointiin tarkoitettu 1.8m teleskooppi +
  2kpl "log-periodista antennia" teleskoopin sivuilla
 
 
 
 
Myös Auringon radioalueen tutkimusta suoritetaan aseman pienemmällä, halkaisijaltaan 1,8m radioteleskoopilla.
 
Observatorion johtaja, tähtitieteen filosofian tohtori Joni Tammi, kertoi meille kiinnostuneille observatorion toiminnasta ja tutkittavista kvasaareista sekä näytti mm. videon 20.3.2015 Metsähovin laitteistolla kuvatusta Auringonpimennyksestä.
 
 
Filosofian tohtori Joni Tammi
Kun sitten pienen luennon jälkeen siirryimme kuvun alle tutustumaan varsinaiseen n. 14 metrin radioteleskooppiin oli pakko huokaista syvään ja todeta, että onpas melkoisen kokoinen laite. Vastaavaa en ole ikinä nähnyt ja kun Joni Tammi vielä käänsi teleskoopin meitä kohti, niin näky oli kerrassaan huikea. Sen verran suuri antennipeili päidemme yllä oli. Olisi varmaan sanoinkuvaamattoman huikeaa seistä USA:n Länsi-Virginiassa sijaitsevan Green Bankin suunnattoman suuren 110x100 m radioteleskoopin vierellä.
 
Retkeläiset teleskoopin alla
Teleskooppi koko komeudessaan mosaiikkikuvana
Tutustumista alueeseen
Uusia radioteleskooppeja rakenteilla
Metsähoviin ja sen laitteistoihin tutustuminen oli erittäin mielenkiintoista ja antoi taas melkoisesti lisää pohdittavaa maailmankaikkeudesta ja erityisesti sen ihmissilmälle näkymättömän puolen tutkimuksista.
 
Retkipäiväämme kuului myös käynti Heurekassa, jonne Metsähovista suuntasimmekin iloisin mielin miellyttävän lämpimän kevätpäivän saattelemana. Heurekassa saimme tutustua erilaisiin luonnonilmiöihin aivan omassa tahdissamme ja päälle päätteeksi reissun hintaan kuului vielä planetaarioesityskin koko porukalle. Tällä kertaa planetaarionäytöksenä pyöri sopivasti tähtitieteeseen liittyvä esitys Pimeä Maailmankaikkeus, joka oli todella upea. Oli mahtavaa levätä planetaarion penkillä ja lentää kosmoksessa galaksien keskellä, nähdä alkuräjähdys omin silmin ja todeta jälleen kerran pienuutensa tämän kaiken mahtavan keskellä. Upea, upea esitys, jonka voisi katsoa vaikka toisenkin kerran :)

Esityksen jälkeen retkemme alkoikin lähetä loppuaan ja matkamme suuntautuikin jälleen takaisin Tampereelle, jonne saavuimme n. klo 20:00.
Hienosta retkestä jäi taas paljon mukavia muistoja ja kokemuksia jaettavaksi tänne Käenpesän blogiin. Iso Kiitos Tampereen Ursalle ja sen aktiivisille reissunjärjestäjille.

lauantai 4. huhtikuuta 2015

DIY Flat-valo


Alkukevään pilvisten päivien ratoksi rakentelin Flat-valon 80-milliselle Quadruplet putkelleni. Yksi elektroluminenssikalvo tuolta Hauhon kamera-tapahtumasta jo mukaani jäikin, mutta se jäi tarkoitukseeni hitusen pieneksi vaikka se olikin kooltaan 100mm x 100mm.
Halusin nimittäin valosta mahdollisimman toimivan ja helppokäyttöisen, niin ettei sen putoamista putken suulta tms. ongelmaa tarvitsisi pimeyden keskellä miettiä. Niinpä parhaaksi ratkaisuksi tuumailin putkimaisen muodon, jonka voi pujottaa kaukoputken päälle vakioetäisyydelle kaukoputken etulinssistä, jolloin se antaisi myös aina samanlaisen lopputuloksen.

Biltema sai tällä kertaa toimia putkiostospaikkana, sillä olin nähnyt siellä aiemmin monenlaisia valkoisia 100 - 120mm keveitä muovisia ilmastointiputkia ja niihin soveltuvia supistinmuhveja ja jatkokappaleita. Siispä suunta kohti Biltemaa.
Biltemassa aikani "shoppailtuani" hankintalistalleni jäi putki- ja sähköosia n.10:llä eurolla.
Motonetistä olin jo aiemmin "bongannut" 12V taipuisan, valkoista valoa antavan led-valonauhan, jossa oli tarranauhakin jo valmiina, hintaan 21.90 €.
Muutaman sähkötarvikkeen hankin myös Suomen Elektorista yhteensä 10:llä eurolla. Näin ollen flät-valon rakentelun kustannuksiksi muodostui n. 40 € rahaa sekä lisäksi hieman viitseliäisyyttä ja puuhastelua iltojen ratoksi :)
 
Tarvikkeet kerättynä
Jatkokappaleen sisälle leikkasin kaksi pyöreää 120mm kiekkoa vanhasta kattovalaisimesta irrotetusta opaalimuovilevystä. Ne toimivat sopivina diffuusoreina tasoittaen ledien antamaa valoa. 

Ensimmäinen diffuusorikiekko asennettuna jatkokappaleen sisälle
Led-nauhan liimasin edellä mainitun jatkokappaleen 120mm sisäkehälle, jolloin ledeistä heijastuva valo näkyy 100mm putkiaukosta diffuusorien läpi tasaisena valkoisena valona, jolloin yksittäiset ledit eivät aiheuta valoon kirkkauseroja.
 
Led-nauha liimattuna jatkokappaleen sisäkehälle
Liitinrasian kasausta
Flättituubin "ensivalo"
Koko paketin voi suunnitellusti työntää kaukoputken päälle ja se pysyy siinä tukevasti paikoillaan, aina samalla etäisyydellä linssistä.
Tuubi paikoillaan työnnettynä kaukoputken päälle
Näkymä pimeässä
 
"Flättituubi" näyttäisi täyttävän hyvin tarkoitetun tehtävänsä, vaikka ledit eivät varmaan aivan EL-kalvoa vastaakaan. Pelkona ei myöskään ole "tuubin" putoaminen pois kaukoputken nokalta flat-kuvien ottamisen aikana.
Tulevaisuus näyttää kuinka hyvin nuo flatit sitten onnistuvat jatkossa mutta ainakin tuossa aiemmin kuvatussa Rosette-sumussa, johon flatit kuvasin ensikertaa kyseisellä tuubilla, toimivat mielestäni riittävän hyvin.

lauantai 21. maaliskuuta 2015

Tähtitaivasta, Revontulia, Aurinkoa ja Lentokoneita 14-20.3.2015

Kooste pimennyksen vaiheista
 
Pimennyksen täydellisin vaihe klo 12:07
 
Jäihin vajonnut lentokone ja kuvauskalusto

Revontulet 17.3.2015
 
NGC 2237 Rosetta-sumu
 
Jupiter ja sen Io-kuu
 
Koko alkukevät on ollut kelien puolesta todella heikko. Pilviä, pilviä ja aina vaan pilviä taivas täynnä. Kevään ehtiessä maaliskuun puolelle, onkin sitten tullut selkeä muutos kelien suhteen. Siksipä minäkin sain pitkästä aikaa mahdollisuuden "ulkoiluttaa" laitteistoani oikein olan takaa. Enemmänkin olisi kelien puolesta ollut mahdollista , mutta kun aika ei riitä kaikkeen, eikä aina jaksaminenkaan.
Kulunut viikko on sitten ollutkin tapahtumatäyteinen.
 
Viime lauantaina 14.3.2015 kuvasin hieman Jupiteria josta sainkin kohtuullisen kuvan aikaiseksi. Sain tallennettua kuvaan myös Jupiterin Io-kuun , joka on kuvassa juuri poistumassa Jupiterin edestä. Sen aiheuttama pimennysvarjo näkyy myös mukavasti kuvassa. Jupiteria kuvailin Celestron CPC1100 kaukoputken läpi Barlow 2X linssiä ja Imaging Source DBK 21AU04.AS kameraani hyödyntäen. Kamerassa oli Astronimik IR-Block suodin.
Jupiterin kuvausten jälkeen kohdistin Quadruplet-kaukoputkeni kohteeseen NGC2237 eli Rosetta-sumuun, jota kuvasin Canon EOS 60Da kamerallani. Otoksista valitsin 6kpl 5min valotusajalla ja ISO 800 asetuksella otettuja kuvia, jotka käsittelin PixInsight ohjelmalla, jonka hankin jo vuodenvaihteessa. Kuvauksissa kokeilin myös ensimmäistä kertaa hankkimaani UHC-S suodinta ja voin kyllä todeta sen auttavan valosaasteen leikkaamisessa huomattavan paljon.
Pixinsight on todella hyvä ohjelma kunhan sen vain ensin oppii kunnolla. Vuorisen Samulin ohje on kyllä tullut tutuksi ja auttanut todella paljon. Ilman sitä tuskin osaisin edelleenkään käsitellä kuvia Pixinsightilla. Samulille suuri kiitos ohjeen kirjoittamisesta.

Tiistaina 17.3.2015 taivaalla leimusikin sitten pitkään aikaan oikein kunnon revontulet, joista muutaman kuvan sain minäkin otetuksi. Täytyy kyllä myöntää etten mikään revontulikuvaaja ole, mutta laitan nyt koostekuvan tänne blogiini kuitenkin. Näkyyhän siinä ainakin vihreää väriä :)

Perjantaina 20.3.2015 olikin sitten vuorossa Auringon pimennys, jota minäkin vanhalla kunnon Sky-Watcher putkellani kuvailin Valkeakoskella Lotilan rannassa.
Lotilan rantaan kun kalustoani olin siirtämässä, paikalla olikin jo jokusia ihmisiä, mutta ei suinkaan odottamassa Auringonpimennystä, vaan katselemassa kun paikallinen pelastuslaitos nosti jäihin vajonnutta moottoripurjelentokonetta Lotilan järven jäällä. Otin siinä sitten pari kuvaa minäkin kyseisestä pelastusoperaatiosta. Palomiehet nostelivat koneen takaisin jään päälle ja itse pystyttelin kalustoni valmiiksi pimennyskuvausta varten.
Auringonpimennyksen alkaessa n. klo 11:00 saapui paikalle myös Valkeakosken Sanomien valokuvaaja Henry Rantaniemi ja toimittaja Heli Mustonen, jotka halusivat tehdä pienen jutun harrastuksestani. Kuvaaja Henry Rantaniemi kuvasi myös pienen videopätkän, jossa minun piti kertoa hieman laitteistani. Video löytyy osoitteesta http://www.valkeakoskensanomat.fi/Uutiset/1194968669511/artikkeli/katso+video+tahtiharrastajasta+pala+pois+kuin+jepen+sielusta+.html
Paikalle alkoi kerääntyä muitakin aiheesta kiinnostuneita ja siinä sitten ohessa hieman kerroin Auringonpimennyksestä ja uteliaimmat halusivat katsoa Aurinkoa myös okulaarin lävitse.
Kiinnostus olikin melkoista ja uskoakseni varmaan monellekin unohtumaton elämys.
Palomiehetkin saapuivat kiinnostuneina ihastelemaan pimennystä lentokoneen noston jälkeen. Pimennyksen syvimmän vaiheen aikaan n. klo 12:07 havaitsimme selkeän eron valon määrässä ja kuinka värisävyt haalistuivat oudosti. Erikoinen ilmiö todeta näin omin silmin. Millainen mahtaisikaan olla kokemus täydellisestä Auringonpimennyksestä. Varmaankin todella, todella huikea.
Kuvausputkena käytin Sky-Watcher 200/1000 Newton putkea ja vastapainoakselilla oli seurantaputkena toinen Newton putki, Tasco 114/500. Kamerana jälleen Canon EOS 60Da.

lauantai 14. helmikuuta 2015

VI CCD / Digikameratapahtuma Hauholla 6-8.2.2015


Helmikuun 6-8 päivä järjestettiin Lautsian lomakeskuksessa, Hauholla jo 6. CCD /Digikamera tapahtuma, johon minäkin jälleen osallistuin. Tämä oli itselleni vasta kolmas kerta kun pääsin mukaan kyseiseen tapahtumaan. Tälläkin kertaa paikalla oli runsaslukuinen joukko tähtiharrastajia ja tähtivalokuvauksesta kiinnostuneita. Alan konkarit esittelivät ja opettivat erilaisia ohjelmia, jotka helpottavat tähtikuvaajaa saamaan aikaiseksi parempia tähtivalokuvia. Esillä olivat mm.

- Pixinsight http://pixinsight.com


- Main Sequence Software http://www.mainsequencesoftware.com/

Esittelyssä oli myös itelescope.net, jonka avulla kuvia voi ottaa myös etäkäytöllä vaikka Australiassa sijaitsevalla kaukoputkella pientä maksua vastaan.

Lauantaipäivän intensiivisen opiskelun kruunasi illalla kirkas tähtitaivas, jota porukalla ihastelimme pimeyden keskellä. Tapahtuman "moottori" eli Auvisen Antti sammutti vieläpä ulkovalotkin Lomakeskuksen pihalta, jotta saimme vieläkin otollisemmat olosuhteet havaintoihin. Hetken kun silmä oli adaptoitunut pimeyteen, saattoi nähdä jopa kauniin Linnunradan aivan selkeänä. Itseäni harmitti kun en ollut ottanut mukaani kaukoputkeani tai ylipäätään muuta kalustoa kuin tavallisen perusjärkkärini, sillä ne joilla laitteistot olivat matkassa pääsivät kuvaamaan esim. C/2014 Q2 (Lovejoy) komeettaa.

Kylmässä viimassa havaintoja tehden ja aikamme värjöteltyämme keräsimme laitteistot jälleen kasaan ja siirryimme rantasaunan lämpöön saunaoluet ja makkarat matkassamme. Saunan lämmössä olikin sitten mukava keskustella tehdyistä havainnoista yms.tähtitieteeseen / tähtiharrastukseen liittyvästä. Yön pimeyden ympäröidessä ja puuskittaisen tuulen viheltäessä rantasaunan nurkissa, nautiskelimme mukavasta ja rennosta tunnelmasta.

Seuraavan päivän aamuna, aamiaisen syötyämme, jatkoimme vielä hieman ohjelmistojen opiskelua sekä sovimme, että ensivuonna jälleen tavataan saman aiheen tiimoilta. Olipahan taas mukavaa olla mukana :)

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

DIY Monikäyttöinen Akkupakki


Pitkään virtaongelmien kanssa painiskelleena, ajattelin rakennella sellaisen akkupakin joka olisi sekä virtavarma, helppohoitoinen, että monikäyttöinen.

Taloremontin vuoksi olen joutunut "eräänkin" kerran "pyörähtämään" Bauhausissa ja sieltä bongasinkin kyseisen työkalupakin, jollaista olin jo hetken aikaa metsästellyt. Siihen saatoin sijoittaa jopa 4 kpl 17 Ah laiteakkua ja siihen mahtuisi vielä lukuisia astronomisia "härpäkkeitäkin" matkaan. Pakin hankittuani ajelinkin sitten vielä Biltemaan, josta ostin 2 kpl 12V tupakansytytin liitäntöjä, 2 kpl volttimittareita,  hieman johtoa, pari kytkintä yms. tarviketta. Halvaksi tätä pakkia ala' Käenpesä ei voi kyllä millään kehua mutta toimivuus on toivottavasti sitäkin parempi. Tähtitieteessähän joutuu usein tekemään "uhrauksia", joissa monessa tapauksessa saa olla melkoisesti "lompsa levällään" ;)

Tarvikkeet kerättynä
Kun kaikki "roinat" oli hankittu olikin aika aloittaa kasaushommelit.
Aivan aluksi asemoin virtaliittimien, kytkimien ja volttimittareiden paikat.
Volttimittarit valitsin tulevaan viritykseen sen vuoksi, että yön pimeydessä minulla olisi edes jonkinlainen tieto siitä milloin akut alkavat hiipumaan, eikä kuten monesti aiemmin vasta  kesken kuvaussession.

Komponenttien asemointi
Asemoinnin jälkeen olikin sitten reikien teon vuoro. Reikäterällä sain tehdyksi sopivat reiät 12V liittimille sekä virtakytkimille.
Volttimittareiden reiät teinkin sitten monitoimikoneen sahausterää hyödyntäen. Sillä sain tehdyksi vaaditut suorakaiteenmuotoiset reiät melko tarkasti.

Reiät porattuina

Reikäsahausten jälkeen olikin vuorossa kytkentöjen teko. Valmistin akkupiireistä kaksi toisistaan riippumatonta piiriä, jotta esim. virtaa enemmän syövät itse rakennetut huurrepannat sekä niiden ohjain eivät haittaisi putken toimivuutta. Luin, että ne olisi hyvä pitää erillään, jotta kaukoputken herkät piirit eivät pääsisi vaurioitumaan.

Kytkennät valmiina

Virta päällä oikeanpuoleisessa piirissä

Virta päällä vasemmanpuoleisessa piirissä
Alkuperäinen teksti sivustolta:




The switching nature of this type of power controllers may produce noise spikes on the power line. This is caused by the inductive nature of the heating element(s). Although these spikes generally are very narrow, they may contain a lot of energy and are hard to filter out. Spikes can disturb digital systems like computers. Therefore it is advisable to use a separate power supply (battery or power adaptor) for the dew heaters, when operating computer-controlled telescopes like the Meade LX90 or LX200. In the Yahoo IMLTUG (LX90) user group there have been many reports of “strange” scope behaviour, when the telescope and a Kendrick dew heater controller were powered from the same 12 V battery.

Valmiiseen akkupakkiin sijoitin toistaiseksi vain 2kpl 17Ah akkua, mutta pakkiin saa mahdutettua akkuja myös 2kpl lisää ja ne voidaan kytkeä rinnan, jolloin kapasiteetti kasvaa tarvittaessa esim. 34Ah per akkupari. Tosin painokin kasvaa jo melkoisesti ja juuri tuon paino-ongelman tähden päädyin näin aluksi vain kahteen akkuun.

Valmis kokonaisuus tuntuu toimivalta ja tarvikkeet kulkevat nyt mukavasti akkupakin matkassa ja tilaakin vielä jäi. Tosin kameroita en pakkiin enää saanut mahtumaan, mutta eipä ole tarpeenkaan.
Voin suositella lämpimästi kaikille niille, jotka haluavat simppelin toimivan ratkaisun varusteiden säilytykseen ja virransyöttöön sekä huurrepannoille, että kaukoputkelle.

 
Akkupakki varusteineen