Tervetuloa Käenpesän Observatorion astroblogiin.

Ajatuksenani on kerätä tänne kohdalleni osuneita tähtitieteeseen liittyneitä tapahtumia sekä tähtivalokuvia pienen kertomuksen saattamana.

Toivon, että nautit vierailustasi !






sunnuntai 13. kesäkuuta 2021

Osittainen Auringonpimennys 10.06.2021

Kuvat klo 12:50 , 12:51, 13:01 ja 13:11

Kuvat klo 13:21, 13:30, 13:41 ja 13:52

Kuvat klo 14:02, 14:12, 1421 ja 14:28

Ensikontakti klo 12:50

Maksimi klo14:02

Torstaina 10.6 nähtiin Suomessa osittainen Auringonpimennys, jota minäkin pääsin havaitsemaan ja nappaamaan tapahtumasta muutaman kuvankin. Itseasiassa kuvia tuli otetuksi pyöreät 4000 kpl, mutta ”perkaamisen” jälkeen lopullinen tallennettu määrä jäi vähän päälle kolmen tuhannen. Tuosta määrästä valitsin sitten vielä nuo yllä näkyvät kuvat tuohon tapahtumakoosteeseen.

Taivas oli kohtalaisen selkeä tapahtuman alkuhetkistä alkaen, vain satunnaiset pilvet haittasivat kuvauksia aika ajoin. Tapahtuman alku sekä maksimivaihe tallentuivat hienosti ASI-kameran kuvakennolle. Valitettavasti tapahtuman loppu jäi täällä Valkeakoskella kuitenkin näkemättä, kun noin kello 14:30 paksut tummat pilvet lipuivat Auringon kiekon eteen.

Pilvet olivat sen verran massiiviset, että päätin pikaisesti kerätä kuvauskalustoni takaisin sisätiloihin ja hyvä niin, sillä n. 5minuuttia siitä, kun olin saanut kaluston sisälle alkoi rankka vesisade, jota vielä säesti voimakas ukkonenkin.

Totesin olleeni onnekas saadessani noinkin hienosti pimennyksen kuvatuksi, eikä näin ollen ”puolipekkasta” tullut pyydetyksi turhaan 😊

Oheiset kolme kuvasarjaa pitävät sisällään kuvat ensikontaktista n. ½ tuntia yli täydellisen vaiheen. Isommissa kuvissa näkyy ensikontakti klo 12:50 sekä maksimivaihe klo 14:02.

Kalustona jälleen Sky-Watcher 200/1000 HEQ5 ja ASI 294MC Pro.

perjantai 14. toukokuuta 2021

Auringonpilkut 2822 ja 2823 11.5.2021



 

Pilkut 2822 (ylempi) ja 2823 (alempi)

Resoluutio 1600 x 900


Resoluutio 1024 x 768

Kameran ja laitteiden ulkoilutusta jälleen.

Tällä kertaa kohteena Aurinko ja sen pari pilkkua.

Huomasin taas sohowww.nascom.nasa.gov sivustolta, että Aurinkoon oli ilmestynyt pari hieman suurempaa pilkkua, joten töiden jälkeen oli aivan pakko kantaa Sky-Watcher putki jälleen ”tuulettumaan”.

Kuvatessani ASI 294MC Pro kamerallani kokonaista Aurinkoa huomasin kamerassa mukavan ominaisuuden, jolla resoluutiota voi muuttaa saadakseen kohteesta ja tässä tapauksessa Auringonpilkusta suuremman suurennoksen ilman, että optiselle tielle tarvitsee tehdä yhtikäs mitään.

Näin ollen ei tarvita barlowia putken ja kameran väliin, eikä edes erillistä planeettakameraa saadakseen pienen kohteen kuvatuksi suurempana. Ohessa pari kuvaa eri resoluutioilla.

Kuvausputkena Sky-Watcher 200/1000 HEQ5

Kuvassa pinottuna 21kpl kuvia Registax 6 ohjelmalla. Värikäsittely Photoshopilla.


Leijonan Tripletti M65, M66 ja NGC 3628 16.4.2021


Leijonan Tripletti M65, M66 ja NGC 3628

Ensimmäinen syväntaivaan kuvaussessio uuden ASI 294 kameran kanssa.

Näin keväällä pimeyttä ei enää tahdo riittää haluttua määrää, mutta päätin kuitenkin kokeilla mitä tuossa lyhyessä ajassa saisi aikaiseksi Leijonan tähdistön tripletistä.
Hämärän koittaessa virittelin CPC putkeni jalustan kohdalleen ja suuntasin sen selässä olevan 80/520 quadruplettini eteläisellä taivaalla sijainneeseen Leijonan tähdistöön ja sen galaksi kolmikkoon.
PHD 2 käskytti täsmällisesti CPC:n jalustaa ja ASI 294 MC Pro kameran ohjelma ”naksutteli” kuvaussuunnitelman mukaisesti kuvia em. galaksikolmikosta.
No täytyy kyllä rehellisesti myöntää, että reilu ensimmäinen tunti meni kyllä säätöjen kohdalleen saamiseen, mutta kun gain yms. säädöt alkoivat pelittää, niin loppu olikin sitten kokolailla kuten edellä kuvaelin.
Kameran ensivaikutelma syväntaivaan kuvauksiin vaikuttaa todella hyvältä vaikkakin oheiseen kuvaan tarvittaisiin roimasti lisää kokonaisvalotusaikaa. Tällä kertaa valotusaika jäi auttamattomasti lyhyeksi puiden jo tullessa kohteen eteen, mutta eiköhän tuosta galaksit erota.

Negatiivikuva jossa Galaksi IC 2763

EDIT.17.05.2021
Lisäsin tähän postaukseen vielä negatiivikuvan tuosta väriversiosta. Siitä löytyy aivan kuvan ylälaidasta helpommin myös spiraaligalaksi IC 2763. Etäisyyttä sinne on tuollaiset 72 miljoonaa valovuotta kun nuo muut galaksit ovat n. 35 miljoonan valovuoden päässä.

Valotusaika yhteensä 25min. Kuvausputki TS Quadruplet 80/520, jalustana Celestron CPC 1100XLT, Autoguiding PHD2. Käsittelyt PixInsight + Photoshop.

sunnuntai 11. huhtikuuta 2021

Aurinko 11.04.2021

Aurinko 11.04.2021

Auringon lämmittäessä keväistä ilmaa mukavan sopivaksi, kannoin Sky-Watcher putkeni pihakäytävälle ajatuksenani kuvata sillä ja uudella ASI 294MC Pro kamerallani Auringon kiekkoa. Auringossa ei pilkkuja juurikaan ole viime aikoina näkynyt, mutta huomasin sohowww.nascom.nasa.gov sivustolta, että siellä pieni pilkkualue tällä hetkellä olisi, joten nyt olikin oivallinen tilaisuus testata uuden kameran erotuskykyä sen tallentamiseksi.

Vaikka en vielä olekaan päässyt kokeilemaan kyseistä kameraa tositoimissa syväntaivaan kuvauksiin, niin ei se ainakaan näiden isompien taivaskohteiden (Kuu ja Aurinko) osalta ole tuottanut pettymystä.

Oheinen Aurinkokuva on tarkin mitä koskaan aiemmin olen saanut kuvatuksi kyseisellä putkellani. Pienet pilkut näkyvissä noin klo 8 kohdalla.

Kuvassa on pinottuna 5kpl kuvia Regi Stax 6 ohjelmalla. Värikäsittely on tehty 
PhotoShopilla. Mukana on myös pari kuvaa käytetystä laitteistosta.


sunnuntai 28. maaliskuuta 2021

Kuuta ja vähän muuta.

Kuunsirppi 16.02.2021

Ohhoh! Onpas tässä aikaa päässyt kulumaan kun viimeksi olen kirjoitellut tänne blogiini. No eipä silti, tapahtumatkin ovat olleet kovasti vähissä tämän vallitsevan koronapandemian ansiosta. Edes CCD/Digi tapaamista ei voitu järjestää, vaikka halukkuutta olisi kyllä ollut.

Kovat pakkaset ovat myös verottaneet innostustani ulkoiluttamaan laitteitani tähtitaivaan alla, enkä näin ollen ole saanut juuri mitään tallennetuksi kennon pinnalle kuluneen vuoden aikana. Vasta nyt kevään koittaessa olen jälleen ”herännyt talviunesta” ja innostus on ajanut miehen ”pihalle” Kuuta kuvaamaan.

Kamerakin tässä alkuvuodesta vaihtui toiseen, Canon 60Da:n sanottua työsuhteensa irti, liki 9 vuoden käytön jälkeen. Täytyy kyllä myötää, että juuri hankkimallani uudella ASI294MC Pro cooled kameralla kuvaaminen läppärin kanssa on huomattavasti mukavampaa kuin Canonin pienen näytön tiiraaminen pimeyden keskellä. Läppärin avulla kuvasin aiemminkin Canonilla Backyard EOS ohjelman avulla, joten sinällään mikään ei siltä osin muuttunut, vain ohjelma ja kamera vaihtuivat toiseen.

Kamerakseni valitsin tarkoituksella OSC-värikameran koska tuolla aiemmin käytettynä hankkimallani ATIK 314L+ mono-kameralla en ole saanut kuin yhden luminenssisarjan otetuksi hevosenpääsumusta. Siihen kyllä löytyy myös kapeakaistasetti, mutta ei aikaa eikä kelejä sen käyttämiseen. No ehkä sitten joskus sitä aikaakin vielä löytyy ja pääsen kokeilemaan monokameralla kuvausta oikein tosissaan.

Nyt vain odottelen, että aika, keli ja jaksaminen kohtaisivat pimeän tähtitaivaan alla ja saisin ikuistetuksi kuvia syväntaivaan ihmeistä uudella ASI kamerallani.

Ohessa muutamia kuvia Kuusta ja ”muusta”

Kuunsirppi 18.03.2021

Puolikuu 22.03.2021

    
ASI294MC Pro + CPC1100XLT
ASI294MC Pro + Sky-Watcher 200/1000 HEQ5
    


  

                                 


    







Barnard 33 / Hevosenpääsumu ATIK 314L+







maanantai 3. helmikuuta 2020

XI CCD Digi /Tapaaminen 31.1.-2.2.2020



Tähtikuvauksen harrastajat kokoontuivat jälleen kerran mukavan kokoisella joukolla Lautasian lomakeskukseen tutustumaan alan uusiin tuuliin, laitteisiin ja ohjelmistoihin. Edellinen vuosi olikin tapahtuman 10. eli juhlavuosi, joten nyt alkoi uusi kymmenluku myös tämänkin tapahtuman osalta.

Tällä kertaa tapahtuma oli miltei jäädä toteutumatta, kun aiempien vuosien vetäjä ja tapahtuman alullepanija Antti Auvinen ilmoitti sairautensa estävän häntä järjestelyistä. Onneksi Jari Pekka Savojoki päätti astua Antin jättämiin suuriin saappaisiin. Hän sai tuekseen myös järjestelytiimin ja näin jo tutuksi koettu tapahtuma saatiin toteutumaan.

Tämänkertaisen tapaamisen aluksi Lautsian Kartanoa pyörittävä yrittäjä Taina Toivettula toivotti tapahtumaväen tervetulleeksi, kertoen majoituksesta, saunomisesta ja muista käytännön järjestelyistä.
Tämän jälkeen Jari Pekka otti ohjat ja toivotti omalta osaltaan myös osallistujat tervetulleeksi ja kertoi hieman tämänkertaisen tapahtuman ohjelmistosta, järjestelytiimiläisen Jari Saukkosen kera. ”Saunamajurit” Arto Murtovaara ja Jussi Koponen kertoivat puolestaan saunomisen maksuista yms. siihen liittyvästä, sillä säännöt olivat hieman muuttuneet edellisvuosista.

Jari Pekka Savojoki toivottaa tähtikuvaajat tervetulleeksi
"Saunamajurit"Jussi Koponen ja Arto Murtovaara










Varsinaisen ohjelman ja luento-osuuden aloittikin sitten Samuli Vuorinen Tähtikuvien kalibroinnin perusteet osiolla. Saimme kuulla kuinka tähtikuvat tulisi kalibroida BIAS-, DARK- ja erityisesti FLAT-kuvilla, jotta niistä saadaan kyllin hyvälaatuisia.

Jari Saukkonen puolestaan jatkoi heti perään kertoen Pixinsight ohjelmaan tulleista uusista ominaisuuksista.

Välillä sitten nautiskeltiin lounasta Lautsian herkullisesta pitopöydästä. Huh, huh kylläpäs sitä tulikin taas syötyä röyh, röyh.

Vatsan täyttelyn jälkeen vuorossa olikin sitten Tapio Lahtisen osuus, jossa hän esitteli käyttämäänsä Astroart ohjelmaa. Hän kertoi, että kyseisellä ohjelmalla voi suorittaa aina kuvausprosessista kuvien käsittelyyn saakka lähes kaiken. Ohjelmalla on lisäksi mahdollista tehdä astrometriaa, fotometriaa, platesolvausta sekä ohjata kameraa ja kaukoputkea. Monipuolinen ohjelma, joka on ladattavissa netistä 165 € maksua vastaan. Mielenkiintoinen esitelmä ja mielenkiintoinen ohjelmakokonaisuus. Tuumin, että tuollahan voisin itsekin ohjata kaikkia laitteistojani. 
Tapio Lahtinen ja Astroart esitelmä
Jari Pekka ja reittiohje
Ja sitten kuinka ollakaan. Juuri kun lounaalla nautiskeltu vatsan täyte alkoi painella maan vetovoiman ohjailemana silmäluomiani alaspäin, Jukka Pekka ilmoitti raittiissa ulkoilmassa tapahtuvasta leikkimuotoisesta kisasta, jossa merkityn reitin varrelle oli sijoitettuna kysymystauluja, joissa kyseltiin lähes kaikenlaista avaruuslentoihin liittyvää 1 X 2 periaatteella. Reippailu räntäsateisessa ilmanalassa poistikin turhat unihiekat silmäluomistani ja jaksoin taas seurata keskittyneesti seuraavaa esitelmää, jossa Jari Saukkonen ja Arto Murtovaara esittelivät kameran kennon suoruuden säätöä sekä Newton putken kollimointia. 

Arto Murtovaara opastaa Newton-putken kollimoinnissa
Jari Saukkosen esitys kennon suoruuden säädöstä

Kahvitauon lomassa seurusteltiin ja vaihdettiin kuulumisia kuluneen vuoden osalta, todeten lähes kaikilla olleen hieman murheita huonojen kuvaussäiden johdosta. Myyntipöydillä olleet ”tähtihärpäkkeet” vaihtoivat omistajia ja puheensorinasta päättelin väen viihtyneen jälleen mainiosti CCD Digi tapaamisessa. 
Kauppa käy, kauppa käy. Ei myydäkään lyhyttavaraa niinkuin kaiharilla :)










Anttikin pääsi poikkeamaan tapahtumassa

Kahvittelun jälkeen Jarno Paananen kertoi Linux pohjaisista ohjelmistoista KStars ja Ekos, joilla voi myös ohjata kaikkea aina kuvauskalustosta observatorioon ja siltä väliltä RasPi. yhden piirilevyn tietokoneen avulla. KStars toimii planetaario-ohjelmana ja Ekos on sen laitteistoja käyttävä ohjausosa. Tämäkin kokonaisuus vaikutti erittäin mielenkiintoiselta, vaikka itselläni ei Linux ohjelmistoista olekaan minkäänlaista kokemusta.





Jarno Paananen ja KStars ohjelma
Ja ettei sitä vain pääsisi laihtumaan tälläkään reissulla niin herkullinen päivällinen odottelikin jo salin puolella tyhjävatsaisia ”tähtihemmoja”
Ruokailun jälkeen aloinkin jo hiljalleen keräillä kimpsujani ja kampsujani kiitellen tilaisuuden järjestäjiä mukavasta tapahtumasta jälleen kerran.
Itselleni tämä olikin jo 7. kerta kun olin mukana.
Kotimatkalleni sain taas paljon hyvää mieltä ja uusia mielenkiintoisia asioita plakkariini. Toivottavasti ensi vuonna tavataan taas.

Yhteiskuva osallistujista




lauantai 11. tammikuuta 2020

Kuun puolivarjopimennys 10.01.2020




Kuvakooste Puolivarjopimennyksestä
Pientä päivitystä tänne blogiinkin välillä.
Hiljaista on ollut kuvausrintamalla. Säätila on pyörinyt surkean ja umpisurkean välillä koko syksyn ja alkutalven, mutta nyt kirkastui juuri sopivasti kun taivaalla on jotain mielenkiintoista tapahtumaa.

Vaikka taivastapahtumana Kuun puolivarjopimennyksen kuvaaminen ei kovin suuria tunteita minussa herättänytkään, päätin kuitenkin kokeilla sitä lähinnä siksi, että en ole tuota ilmiötä aiemmin taltioinut.
Tähän asti kaikki kuvaukseni ovat liittyneet lähinnä Kuun täydellisen pimennyksen kuvaamiseen.

Kuvauskalustona Canon 450D ja TS Quadruplet 80/520 kaukoputki.
Valotusaika kaikissa kuvissa 1/1250 ISO400

Ohessa lopputulos pimennyksen päävaiheista.  

maanantai 21. tammikuuta 2019

"Superverisusikuu" 21.01.2019


Kuvakooste Kuunpimennyksestä
Kuunpimennys ajoi jälleen tähtiharrastajan kirpeään, reilun 20 asteen pakkasaamuun, lämpöisten vällyjen välistä.  Olihan kyseinen tapahtuma median toimesta ristitty melkoisen raflaavasti ”Superverisusikuuksi”. Kuka lienee mokoman nimihirviön moiselle tapahtumalle keksinytkin, mutta eipä silti, seuraava Suomessa näkyvä Kuunpimennys onkin vasta vuonna 2025, joten se oli minulle myös pieni potkaisu tapahtumaa ikuistamaan.
Tähtivalokuvaus harrastuksena on kaiken kaikkiaan erittäin mukavaa, mutta tällaisina aamuina kun pakkanen virittelee viulujansa korkeimpiin säveliin, tekisi mieli luovuttaa ja jäädä vain vuoteen lämpöön, mutta eipä auta ei. Niskasta itseänsä vain kiinni ja kahvinkeittoon jo kello 4 aamulla.
Kuunpimennyksen kannalta keli oli mitä mainioin. Kirkkautta riitti, mutta pakkasta olisi tosiaankin saanut olla huomattavasti vähemmän.
Kohmeisin sormin suuntailin Sky-Watcher HEQ5 putkeni ja Canon 60Da kamerani jo hyvissä ajoin ennen H-hetkeä Kuuta kohden.
Ensimmäiset kuvat otin noin klo 5:37, jolloin Maan täysvarjo alkoi lipua Kuun kiekon eteen. Kameran kaukolaukaisimeen asetin yksittäisten kuvien kuvausväliksi 2 minuuttia. Kello 06:41 Kuu siirtyi täysvarjon sisään ja klo 07:12 Maan täysvarjo peittikin sitten Kuun täydellisimmillään. Vain valotusaikoja ja tarkennusta jouduin hieman säätelemään muutaman kerran session aikana.
Kello 07:17 Kuu peittyikin jo läntisen taivaan puolella olevien puunlatvojen taakse, jolloin päätin myös lopetella ja siirtyä ”pirtin” lämpöön. Toisin sanoen, tapahtuman loppuvaiheet jäivät minulta näkemättä.
Yksittäisiä kuvia sain otetuksi n.120 kpl, joista valitsin sopivimmat muodostaakseni aikajanat tapahtumasta.
Tällä kertaa valmistelin aikajanan spiraalin muotoon, josta ilmenee tapahtuman kulku aina täydellisimpään klo 07:12 vaiheeseen saakka. Ohessa myös kuva tuosta täydellisimmästä vaiheesta erikseen. Danjonin asteikolla ehkä luokkaa 2.
Täydellisin vaihe klo 07:12

sunnuntai 12. elokuuta 2018

Osittainen Auringonpimennys 11.08.2018

Osittaisen Auringonpimennyksen kooste

Osittainen auringonpimennys Valkeakosken taivaalla sai minutkin jälleen kantamaan tähtitieteelliset ”aparaattini” pihalle tuulettumaan kauniin ja aurinkoisen taivaan alle.

Tällä kertaa ajatuksena olikin saada taltioiduksi tapahtuma alusta loppuun, jotta voisin jälleen tehdä koostekuvan tapahtuman etenemisestä.

Aurinko paistoikin täydeltä terältä koko kuvaussession ajan ja vasta kun pimennys oli jo päättynyt, pilvet valtasivat taivaan. Kerrankin oli onnea matkassa, sillä tavallisesti asia on juurikin päinvastoin pilvisyyden osalta. Vain kovat tuulenpuuskat välillä hieman häiritsivät tarkkaan suunnattuja kaukoputkia.

Kuvauskalustona jälleen Sky-Watcher HEQ5 ja Canon EOS 60Da.
Kuvia tuli ”napsituksi” n. 200kpl, joista 9kpl kelpuutin oheiseen koostekuvaan.
Koosteen kuvat aikajärjestyksessä vasemmalta alhaalta lähtien:

11:48, 11:50, 11:58, 12:06, keskellä 12:16 (maksimi), 12:25, 12:36, 12:44 ja 12:45.
 
 
               
                      "Aparaatit työn touhussa"
   
     "Livekuva" kameran näytöltä


 

sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Kuunpimennys 27.07.2018

"Verikuu"
Perjantai illan ratoksi ”Verikuun” eli täydellisen Kuunpimennyksen kuvausta Sääksmäellä.

Kaunis lämmin ilta helli kuvaajaa ja lukuisia paikalla olleita, mutta itäkaakon suunnalla olleet pilvet haittasivat alkuvaiheiden näkymistä.
Oheinen kuva otettu klo 23:54 eli n. puolituntia täydellisimmän vaiheen jälkeen.
Kuvauskalustona tuttu ja turvallinen Sky-Watcher 200/1000 HEQ5 Newton putki ja kamerana Canon 60Da.
Valotus 1.6 sek. ISO400 kaukoputken polttotasolla.

Kun Kuu vihdoin näyttäytyi pilviverhon takaa todella tummana, sen löytäminen kaukoputken näkökenttään tuotti melkoisesti vaikeuksia. Lopputuloksena kuitenkin mielestäni kelpo kuva 😊
Danjonin asteikolla https://fi.wikipedia.org/wiki/Danjonin_asteikko Kuun tummuudeksi arvioisin lukeman 1 tai peräti 0.



torstai 9. helmikuuta 2017

VIII CCD Digi / Järkkäri Tapaaminen 3-5 helmikuuta 2017


Helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna Lautsian lomakeskukseen, Hauholle oli kokoontunut jälleen sankoin määrin tähtivalokuvauksesta kiinnostuneita. Monille tapahtumasta onkin tullut jo perinne, mutta joka vuosi tapahtuma innostaa myös uusia aiheesta kiinnostuneita alan harrastajia liittymään joukkoon.

Auvisen Antin kahdeksan vuotta sitten alkuun laittama kameratapahtuma on paisunut osanottaja määrältään vuosi vuodelta, niin myös tänäkin vuonna. Tällä kertaa kävijöitä Antin laskujen mukaan oli jo 54 henkilöä eli jälleen yksi enemmän kuin viime vuonna.

Itsellenikin tämä tapahtuma oli jo viides peräkkäinen eli perinteeksi se alkaa jo vähitellen minullekin muodostua ja mikä ettei, kun hauskassa ja rennossa seurassa voi oppia uusia tähtitieteeseen ja tähtivalokuvaukseen liittyviä asioita ja vaihtaa kuulumisia hyvien ystävien kanssa.

LAUANTAI

Antti avasi tapahtuman toivottaen kaikki enemmän kuin tervetulleeksi mukaan. Sen sanottuaan hän pitemmittä puheitta antoikin mikrofonin Päivisen Raunolle.
Rauno aloittikin osuutensa esittelemällä www.machine-dro.co.uk sivustolta hankkimaansa digitaalista kulmamittaria sekä kulma enkooderia, joiden avulla Dobson putken voi suunnata kohtalaisen helposti haluamaansa tähtikohteeseen. Kulmamittarissa olevan magneetin avulla mittari kiinnittyy tukevasti kaukoputken metalliseen putkirunkoon näyttäen korkeuskulman. Jalustaan kiinnitetty kulma enkooderi näyttää vastaavasti dobson jalustan tuntikulman, jolloin em. mittariarvojen ja tähtikartan avulla halutut kohteet löytyvät helpommin. Mittarit vaikuttivat toimivilta ja mikä parasta ideana ne ovat edullisia ja helppoja asennettavia kenelle tahansa.

 

  
Kainosta foorumilla esittämästäni toivomuksesta johtuen Inkisen Timo suostui esittelemään Arto Murtovaaran kanssa kotipihalleen rakentamaansa upeaakin upeampaa observatorio rakennustaan. https://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=14969.0
Timo kertoi kuinka rakentaminen oli ollut välillä hieman haastavaa kun rakennustyöt eivät ole hänen ominta alaansa. Arton ammattitaitoisella avustuksella rakentaminen kuitenkin eteni suunnitellusti. Lopputuloksen kuvasarja kertoi katsojilleen, että haasteet oli todellakin voitettu ja harrastaminen on siirtynyt uuden rakennuksen suojassa asteikon nautinnollisemmalle puolelle. Tuollaisen rakennuksen kun joskus itsellenikin saisin hankituksi, niin harrastukseni loikkaisi omalla osallanikin valovuoden eteenpäin. Tosin omaan pihaan sitä on turha rakennella koska näkyvyys tärkeimpiin ilmansuuntiin on rajoittunut korkeisiin puihin.

Myös Aarni Vuori esitteli Komakallion havaintosuojaansa, jonka suojassa havaintojen teko ja tähtikuvausharrastus on paljon mukavampaa. Myös hänen rakentamansa havaintosuoja vaikutti toimivalta ja käytännölliseltä ratkaisulta.

 
Väliajalla Jari Saukkonen innostui esittelemään taitojaan pianon ääressä ja hyvin hän sitä kyllä soittikin. Hän on mitä ilmeisemmin varsinainen CCD, PixInsight, Piano Man :)
 
Jarin piano esityksen jälkeen Veikko Mäkelä kertoi kevään 2017 tulevista harrastajatapahtumista sekä kevät taivaalla näkyvistä kolmesta komeetasta C/2015 V2 (Johnson), 45P/Honda-Mrkos-Pajdusakova ja 41P/Tuttle-Giacobini-Kresak, joista viimeksi mainittu saattaa olla mahdollista huhtikuussa havaita jopa paljain silmin. 
Pienen taukoilun jälkeen vuoroon astuivat kolmikko Jari Saukkonen, Lauri Kangas ja Samuli Vuorinen, jotka esittelivät kehittämäänsä etäkäyttöön soveltuvaa KomaHub rakenteluprojektiaan. Arduino alustaisella KomaHub piirillä voi tietokoneen avulla ohjata tähtikuvaukseen liittyviä laitteita, kuten esim. kaukoputken lämmityspantoja. Piirin avulla voi saada hyötykäyttöön useita eri sensoritietoja kuten taivaan lämpötilan, kosteuden ja pilvisyyden (SQM) yms.
Erittäin monipuolinen ja hyödyllinen laite varsinkin ohjattaessa tähtikuvaussessiota etänä.
He esittelivät myös rakentamansa Komakallion havaintosuojan liukukaton ketjutoimista siirtomekanismia, jossa tulevaisuudessa hyödynnettäneen myös KomaHub piiriä. 

Seuraavaksi Samuli esitelmöi mitä väri todellisuudessa on ja kuinka ihminen aistii näkyvän valoaallon eri värisävyjä sekä vastaavasti kuinka kameran kennon herkkyys painotettuna spektrillä vaikuttaa RGB arvojen muodostumiseen.
 

Lauantaipäivän vapaamuotoisten esitelmien ja runsaiden ruokailuiden jälkeen lähdimme vatsat pinkeinä rantasaunan lämpöön, jossa keskustelu sai selkeästi entistäkin vapaammat piirteet. Liekö sitten muutamalla keventävällä saunajuomalla ja läheisellä Runebergin päivällä ollut kielenkantoja kirvoittava vaikutus ;)
Saunan lämmön ja muutaman saunajuoman ansiosta nukkumattia ei todellakaan tarvinnut etsiskellä siirryttyäni rantasaunalta takaisin hotellihuoneen pehmeiden ja lämpöisten vällyjen väliin. ZZZ.

SUNNUNTAI

Aamuherätyksen ja maittavan aamiaisen jälkeen tapahtumaa jatkettiin ottamalla ensimmäiseksi yhteiskuva tapahtumaan osallistuneista. Osa kävijöistä oli kyllä jo ehtinyt poistua, mutta kohtuullisen suuri joukko meitä kuitenkin oli edelleen koossa.
 
Yhteiskuvan jälkeen esittelyvuoroon astuikin seuraavaksi Emma Bruus kertoen Taivaanvahtiin tulevista muutoksista.
 
Hän esitteli myös mielenkiintoisen Philips Hue lampun http://www2.meethue.com/fi-fi/ jonka voi ohjelmoida vaihtamaan väriä vaikkapa taivaan tapahtumien mukaan. Esimerkkinä hän näytti kuinka lamppu vaihtaa värinsä vihreäksi kun taivaalla loistaa revontulet.
Näin kotona oleva valaisin ilmoittaa värinvaihdolla taivaantapahtumista käyttäen hyödykseen esim. Taivaanvahdin tietokantoja. 

Lienee turha enää mainitakaan mutta myös monista tapahtumista tuttu PixInsight oli vahvasti esillä tapahtuman molempina päivinä Saukkosen Jarin opastamana. 

Tapahtumaviikonlopusta jäi jälleen hyvä maku suupieliin, niin hyvän ruoan kuin kokonaisuudenkin osalta.  

Kiitos taas Antille, luennoitsijoille ja koko osallistuneelle porukalle kaikista jaetuista hauskoista ja mieleenpainuvista hetkistä. Vuoden päästä sitä sitten taas tavataan :) LINKKI

tiistai 10. toukokuuta 2016

Merkuriuksen ylikulku 09.05.2016


Merkurius kulkemassa Auringon editse


Merkurius ja Auringonpilkut SP2542 sekä SP2543


Merkurius kuvattuna DBK30 planeettakameralla

 
Leikitelläänpä hieman ajatuksella, että eläisimmekin jo vuodessa 2021. Viisi vuotta tästä päivästä eteenpäin. Mitäpä ihmiset mahtaisivat tuolloin muistaa päivämäärästä 9.5.2016 ?
 
No jääkiekkofanit ainakin sen, että Suomi voitti tuolloin huikean jännittävässä MM kamppailussa USA:n   3-2 Barkovin ja Komarovin upeaakin upeammalla maalilla :) HYVÄ SUOMI !!

Me tähtiharrastajat taas muistaisimme, että tuolloin planeetta Merkurius kulki Auringon editse kauniin lämpöisen toukokuisen iltapäivän aikana.

Itse muistaisin varmaan myös sen, että tuolloin virittelin koko astronomisen kuvausarsenaalini talomme edustalle jo hyvissä ajoin odottamaan piskuista Merkuriusta ja sen mustaakin mustempaa pistettä Auringon pinnan edessä.
Muistaisin varmasti myös sen kuinka valmistauduin, jotta saisin kuvan hetkestä jolloin Merkurius on juuri siirtymäisillään Auringon kiekon päälle, mutta eipä se tuollakaan kertaa onnistunut, sillä kuin noiduttuna taivas meni tuolloin jälleen kerran pilveen juuri hetki ennen kyseistä H-hetkeä.

No, mutta ajatusleikit ja muistelut sikseen sillä elämmehän edelleen vuodessa 2016 ja nuo tapahtumat ovat vielä aivan tuoreessa muistissa, sillä tuo päivähän oli eilen eikä männä viikolla ;) 

Nuo pilvet meinaavat häiritä tätä harrastusta välillä aivan toden teolla, tosin tällä kertaa pilvinen taivas muuttui iltapäivän edetessä kertakaikkisen kauniiksi ja kirkkaaksi ja vaikka H-hetken kuvat jäivätkin saamatta, niin eipä se enää  harmittanut kun loppupäivä sujuikin kuin vettä vaan kameroita käskytellen. Muutamia ystäviä ja tuttujakin kävi ihmettelemässä "aparaattien" määrää sekä sitä, että mikä tapahtuma tällä kertaa taivaalla on näkyvissä. 

Pari sanaa kuvauslaitteistoista.

Kuvauksissa käytin kahta erillistä kaukoputkea, joista toinen oli Sky-Watcher 200/1000 HEQ5 ja toinen Celestron CPC 1100XLT.

Sky-Watcherissa oli kiinnitettynä Canon EOS 60Da kamera, jolla sain Auringon mahtumaan mukavasti koko kuvakentän alueelle. CPC putkessani oli kiinni Imaging Source DBK 31AU03.AS planeettakamera, jolla sain pienen Merkuriuksen paremmin esiin Auringon pinnalta. CPC putkessa käytin f6,3 polttovälin lyhentäjää, jolla polttoväliksi putkelle tulee 1764mm.

Aurinko suotimena oli Teknofokuksesta hankkimani AstroSolar D5 katselukalvo. Kehyksen CPC-putken AstroSolar kalvolle tein Orthex kakkuvuoan pohjasta, kun tuo Äitienpäivä kakkuineen tuossa jo menikin menojaan :)
 
Seuraava Merkuriuksen mahdollinen näkyvä ylikulku näin keväällä onkin sitten vasta vuonna 2049 eli sitä odotellessa. Hmmmm. Olenkin silloin jo 87 vuotias eli mies parhaassa iässä :)