Komeetta C/2025 A6 (Lemmon) 21.10.2025

Satelliittikin osui samaan kuvaan

Komeetta Lemmon soikoon versio 2.0

Toinen kuvausyritys hieman erilaisella kokoonpanolla tuulisena lokakuun tiistai-iltana 21.10.2025.

Taivas oli huomattavasti selkeämpi ja aavistuksen tummempi kuin 17.10 kuvausten yhteydessä. Lisäksi Komeetta oli jo siirtynyt kuvauksen kannalta hieman suotuisampaan kohtaan Karhunvartijan tähdistön Sigma Bootis ja Rho Bootis tähtien alle. Näin ollen puutkaan eivät haitanneet niin paljoa kuin aiemmin.  Lisäksi Komeetan löytämistä helpotti Arcturus tähden läheisyys, jonka avulla sen pystyi hyvin havaitsemaan myös paljaalla silmälläkin.

Pyrstökin hahmottuu mielestäni mukavasti oheisista kuvista.

Yksittäinen 63 sek. ISO 1600 otos

Kamerana tällä kertaa oli Canon EOS 90D ja objektiivina kameran oma EFS 18-135mm, jolla sain laajakulmaisemman tallenteen taivaasta.

Jalustana tälläkin kertaa SkyWatcher HEQ5 aavistuksen paremmin suunnattuna pohjantähteen.

Käsittelyt Canon Digital Photo Professional 4 sekä PhotoShop.

Cropattu versio

Komeetta C/2025 A6 (Lemmon) 17.10.2025

Komeetta C/2025 A6 (Lemmon)

Lokakuinen pohjoinen iltataivas on jo jonkin aikaa tarjonnut mahdollisuutta katsella ”pyrstötähteä”, jota illan pimennyttyä sieltä on voinut yrittää bongailla vaihtelevalla menestyksellä. Niinpä minäkin sitä sieltä päätin koettaa etsiskellä, josko vaikka sen jopa löytäisinkin.

Keskiviikko sekä torstai-iltoina SkySafari ohjelman avustuksella, Otavan alapuolelta sen kiikarilla löysinkin, jopa suhteellisen helposti, ottaen huomioon sen korkeuden pihastamme katsoen. Puut peittävät juuri kyseisen ilmansuunnan näkymän tuon korkeuden osalta lähes kokonaan ja lisäksi katulamput hohtavat oranssin keltaista valoaan juurikin havaintopaikan suuntaan. Eli lyhykäisyydessään kohde on ”vaikea rasti”.

Komeetan löytäminen kiikarilla antoi kuitenkin sen verran intoa puuhaan, että perjantaina virittelin vanhan Canon 450 D kamerani Sky-Watcher kaukoputkeni polttotasolle kiinni ja suuntailin putken osoittamaan kyseistä kohdetta ja ettei homma menisi liian helpoksi, aikaa kuvaukselle olisi maksimissaan noin 1 tunti ennen kuin puiden välistä esiin tullut ”pyrstötähti” peittyisi uudelleen puiden latvojen taakse.

Tähdetön version C/2025 A6 (Lemmon) Komeetasta

Siispä pikainen jalustasuuntaus pohjantähteen, kaukoputken suu kohti C/2025 A6 (Lemmon) Komeettaa ja eipä aikaakaan kun ensimmäiset kuvat jo piirtyivät bittivirtana kamerani muistikortin syövereihin. Helppoa kuin heinän teko. No ei todellakaan. Katuvalot, naapurin valot sekä ohi kulkevat autot yms. häiriöt vaivasivat kaiken aikaa. Lisäksi homma meni kaiken kaikkiaan muutenkin hosumiseksi koska aikaa oli vain tuo mainittu tunti saada jotain aikaiseksi.

Tähdetön negatiivi versio

No kuvat puhukoot puolestaan. Kovin kummoisia ne eivät tokikaan ole, mutta jotain sentään niistäkin kykenee näkemään. Jalustan pikasuuntaus ei oikein osunut kohdalleen ja kuvauskokopano aiheutti lisäksi kuviin reipasta vinjetointia. No parempi onni sitten seuraavalla kerralla.

Kuvauskamera Canon EOS 450D, SkyWather 200/1000HEQ5 polttotasolla.
käsittelyt PhotoShop.

Osittainen Auringonpimennys 29.3.2025

 

Vaiheet vasemmalta oikealle klo 13:11 ja 13:38 sekä klo 14:06

Maaliskuun viimeisen viikonlopun lauantai päätti tarjoilla taivasnäytelmää, jollaista tässä ankean ja harmaantäyteisen talven jälkeen on jo malttamattomasti odottanutkin. Päivätaivaalla tulisi näkymään osittainen Auringonpimennys, joka täällä Valkeakosken pohjoisella 61. asteen leveysasteella tarkoittaisi noin 30 % Kuun peittoa Auringonkiekolla.

Siispä kuvauskalustoa pihalle kanniskelemaan, tai sitten ei? Jospa kuitenkin malttaisi vielä, sillä aamutuntien sumuinen taivas ei paljoa lupaillut kirkkauttaan. Sääennuste lupasi kyllä koko kuluneen viikon ajan kirkasta lauantai päivää sekä pilviverhon poistumista, itseasiassa pilviä ei pitänyt olla laisinkaan. Siispä virittelin varusteet vain valmiuteen, jospa keli tuosta vaikka jossain vaiheessa paranisi. Päivän edetessä kuin ihmeen kaupalla taivas alkoikin kirkastua pala palalta, juuri sopivasti muutamaa hetkeä ennen varsinaista H-hetkeä.

Näin maaliskuun lopulla Auringon korkeuskin on jo mukavasti reilut 30 astetta, jolloin se lämmittää jo muutakin kuin pelkkää amatööri astronomin mieltä. Kaluston paikkaa valitessa jouduin kuitenkin tällä kertaa valitsemaan paikan, josta pimennyksen aivan alkuvaiheita, eikä myös loppuvaiheita onnistuisi tallentamaan, johtuen jo aiemmissa postauksissani mainituista korkeista puista. Alku- ja loppuvaiheet sain toki tallennetuksi verkkokalvojeni syövereihin, mutta kameran kenno joutui tyytymään tallennuksen aloitukseen vasta noin 20 minuuttia tapahtuman alusta. Eipä silti, onhan näitä osittaisia pimennyksiä jo tullut aiemminkin taltioitua, tuttua puuhaa siis 😊

Oheisissa kuvissa on kolmen kuvan kooste alkuvaiheesta klo 13:11 ja syvimmän peiton vaiheesta klo 13:38 sekä loppuvaiheesta klo 14:06. Suurempi kuva on syvimmästä vaiheesta klo 13:38.

Syvimmän peittymisen vaihe klo 13:38

Suuremmassa kuvassa näkyy mukavasti myös Kuun pinnanmuotojen tuottamia epätasaisuuksia peiton reuna-alueella sekä vasemmassa laidassa oleva Auringonpilkku 4046 ja keskemmällä Auringossa oleva hentoinen pilkkurypäs 4043.

Kuvauskalustona käytin SkyWatcher 200/1000 HEQ5 kaukoputkeani ja kamerana ZWO ASI 294 MC Pro kameraa. Kuvankäsittelyt ASIStudio ASI VideoStack pinoamisohjelma sekä PhotoShop.

Komeetta C/2023 A3 Tsuchinshan-ATLAS 15.10.2024

 

Komeetta C/2023 A3 Tsuchinshan-ATLAS Valkeakosken taivaalla

Eri tiedotusvälineistä ja avaruusalan julkaisuista olemme tässä jo taakse jääneen kesän jälkeen, saaneet lueskella useaankin otteeseen, jopa paljain silmin näkyvän komeetan ilmestymisestä ”Suomen muotoisen pilven” alle 10.10.2024 lähtien.

Kun sitten ”vuosisadan komeetaksi” tituleerattu C/2023 A3 Tsuchinshan-ATLAS mahdollisti ilmestymisensä 15.10.2024 Valkeakosken kohtalaisen kirkkaalle lännen ja lounaan väliselle hämärtyvälle iltataivaalle, niin olihan tuota tapahtumaa pakko minunkin yrittää tallentaa muistojen arkistoon.

Tuo kyseinen ilta valikoitui myös siksi, että 10.10.2024 jälkeen ”Valkeakosken muotoiset pilvet” ovat hallinneet taivasta totaalisen massiivisella voimalla eikä ”vanhaa taivasta” juurikaan ole näkynyt. Siksipä tuoksi illaksi ennustettu kirkas keli ajoi minutkin kameran kanssa läheisen kauppakeskuksen reunamille, sydän ja ajatus toivoa täynnä, että josko minäkin saisin sen kuvatuksi.  Kauppakeskuksen alueella toki valosaasteen määrä on toivottoman runsas, mutta näkyvyys tuolle mainitulle laskevan Auringon ja Komeetan ilmansuunnalla on lähes esteetön. Kameran ja jalustan ja kiikarin kera koitin sitten epätoivoisesti löytää kohdetta taivaalta. Soittelin vielä veljenpojankin paikalle ”bongailemaan” tuota ihmetystä. Siinä me sitten vilunväristysten ja kohmeisten sormiemme kanssa pyörittelimme päitämme löytääksemme tuon taivaskohteen. Aikamme etsittyämme ja illan hämärän lisäännyttyä sekä Arcturus-tähdestä suuntaa otettuamme löysimme kuin löysimmekin tuon kauniin komeetan pitkine pyrstöineen.

Onhan se aina upea tunne, kun tuollaisen harvinaisen ”herkun” saa ensimmäisen kerran kiikarin tai kameran näkökenttään ja vieläpä saa sen tallennetuksi digitaalisen bittiviidakon syövereihin esiteltäväksi niillekin, jotka eivät syystä tai toisesta sitä ole itse kyenneet näkemään. Kaikkinensa onnistunut ”bongausreissu” vaikka matkassa ollut kuvauskalusto olikin perin vaatimaton. Kuvaan tallentui myös häivähdys pallomaisesta tähtijoukosta Messier M5.

Negatiivikuva jossa häivähdys pallomaisesta Messier M5 tähtijoukosta

Ohessa muutama kuva erilaisilla polttoväleillä ja valotusajoilla, otettuna Canon EOS 90 D kameralla ja 18-135 f 1:3.5-5.6 objektiivilla.

Nostopainosumu M27 6.9.2024

 

Planetaarinen Nostopainosumu M27 etäisyys n. 1250 valovuotta

Vaikka aikaa näyttäisi kuluneen tovi jos toinenkin kun viimeksi tänne blogiini kirjoittelin tai kuviani julkaisin niin tämä ”tähtiharrastus” ei ole tokikaan kokonaan hiipunut. Se on vain hieman muuttanut muotoaan. Kirjoja ja julkaisuja on lueskeltu ahkeraan ja välineistöä on koko ajan hieman päivitelty ja viritelty paremmaksi ja yksinkertaisemmaksi käyttää. Tähtitaivasta on tutkiskeltu aina kun aikaa on siihen vähänkään ollut käytettävissä, mutta varsinaista tähtivalokuvausta en ole ajan tms. puutteen vuoksi saanut valitettavasti aikaiseksi. Kelitkään eivät toki ole aina suosineet ja vallankaan silloin kun itselläni olisi ollut mahdollisuus itse ”suoritukseen”.

Nyt kuitenkin päätin näin syksyn pimeyden lähestyessä, mutta kesäisen lämmön vielä helliessä työntää kuvauskalustoni kaikessa komeudessaan kirkkaan ja pimeän tähtitaivaan alle. Tavoitteenani oli saada kuvatuksi Nostopainosumu M27, joka sopivasti olisi noin klo 22:19 korkeimmillaan etelän taivaalla. Pimeyskin tuolloin jo alkaisi riittämään kuvaamiseen.

Aiemmin olen jo kertonutkin suurista haasteista, jotka tähtikuvaukseen tällä hyvin ”puurikkaalla” tontillamme on. Siksi kuvaussessio sekä kohde vaativat erityisen huolellista suunnittelua, jotta hyvin lyhyiksi jäävillä kuvausaikaikkunoilla saisi edes jotain tallennetuksi valituista kohteista. Messierin M27 sai tällä kertaa luvan olla sellainen.

Kalustoa viritellessä ”touhuni” herätti naapurustossakin mielenkiintoa ja ohikulkijatkin halusivat käydä jutulla tai ihmettelemässä laitteitani. Tähtitiede yleisesti ja siihen liittyvät välineet tuntuivat kiinnostavan erityisen kovasti kulkijoita. 😊

Kuvauskalustona päätin käyttää jälleen tuttua ja toimivaa syväntaivaan kuvaukseen soveltuvaa kaksikkoa eli ZWO 294MC Pro kameraa ja 80/520 F6.5 Quadruplet-putkeani. Jalustana yhä CPC 1100XLT ja suotimena juuri avaruus.fi-foorumilta hankkimani OSC-värikameraan soveltuva ZWO Duo-Band suodin, joka tuntui toimivan todella hyvin, vaikka kuvaus tapahtuikin käytännössä katuvalon alla. Planetaariseen n. 1250 valovuoden etäisyydellä olevaan ja noin 2,5 valovuoden kokoiseen sumuun tuo suodin tuntui soveltuvan erittäin hyvin tuoden sumun mukavasti esiin ja taustataivaskin suodattui ylimääräisestä valosaasteesta kelvokkaasti.

Ohessa koko kennon tuottama kuva sumusta ja ympäröivistä tähdistä sekä pari ”cropattua” versiota.

Valotusta kuvassa on yhteensä 1h 53min. (21 x 300 s. + 1 x 500s.) gain 120 ja kenno -10. Flätit, darkit ja biasit on vähennetty. Kuvankäsittely ASI DeepStack + Photoshop.

Auringonpilkkuja 12.3.2022

 

Osasuurennos pilkusta 2965

Pilkkuryhmät 2960, 2964, 2965 ja 2966

Osasuurennos pilkusta 2960

Keväinen lauantaipäivä ja Auringon lämpö, mikäpäs sen parempaa. Kyllähän tässä jo talvesta tarpeekseen on saanutkin. Pihallehan se miehen väkisinkin ajaa tällainen keli, kaukoputki ”kainalossa”, kuvaamaan Auringonpilkkuja. Auringon pinnalla oli näkyvissä muutama kohtuullisen kookas pilkkuryhmä, joita kameran kenno nautiskellen tallenteli. Ohessa muutama otos.

Kalustona: Sky-Watcher 200/1000 HEQ5 ja ASI 294 MC Pro.

Suodattimet: Astrosolar katselukalvo ja Optolong UV/IR Cut

Käsittely: Registax 6 ja Photoshop.

NGC 2244 Rosette-sumu 28.2.2022

 

Rosette-sumu NGC 2244

Näin kevään korvalla kelit ovat vihdoinkin olleet paranemaan päin ja mikäpäs sen mukavampaa pitkän, pitkän talven ja kylmien lumisten päivien jälkeen.

Lisäksi talviloma alkoi juuri ja sen kunniaksi minäkin työnsin putkeni pihalle ”tuulettumaan” pitkästä aikaa vallan kameran kera.

Kohteeksi valikoitui tällä kertaa Yksisarvisen tähdistössä sijaitseva Rosette-sumu, sen ollessa sopivalla korkeudella (n. 30 astetta) kuvauspaikkani suhteen. Kuten aiemmin olen maininnut, pihastamme ei ole enää mahdollista kuvata kuin korkeudeltaan n. 20 asteen ylittäviä kohteita ja niitäkin rajallisesti, puiden ja katuvalojen haitatessa todella paljon, mutta nyt siis Rosette valikoitui korkeutensa johdosta kohteekseni ja lisäksi se mahtui vielä kohtuudella kuvauskombinaationi kennolle.

Kuvauskalustona käytin siis jo tutuksi tullutta ”parivaljakkoa” eli ZWO ASI 294MC Pro kameraa ja 80/520 Quadruplet-putkeani. CPC:n jalusta sai käskyjä PHD2 ohjelmasta ja itse vain ihmettelin maailman ”mahotonta meininkiä”.

Valotusta oheisessa kuvassa on 71min. (2 x 60 s. + 8 x 180 s. + 9 x 300 s.)  gain 120 ja kenno -20. Flätit, darkit ja biasit on vähennetty. Kuvankäsittely PixInsight ja Photoshop.

Mikä mainiointa. Kaukoputken kuljetuskärry toimii juuri kuten sen pitääkin 😊

DIY Telescope trolley

Käenpesän pihapiirin tähtitaivaan havainto-olosuhteet ovat tässä vuosien varrella muuttuneet aina vain huonommiksi, johtuen ympäristön puiden runsaasta kasvusta. Korkeat puut ovat myös kaventaneet ”reippaalla kädellä” tähtitaivaan kuvaamiseen käytettävissä olevaa aikaikkunaa. Tästä johtuen kiinteää havaintorakennusta pihaamme ei ole kannattanut rakentaa, koska kaukoputken joutuu pystyttämään milloin mihinkin pihan alueella, riippuen kuvauskohteesta ja sen korkeudesta. Tämä on osaltaan rajoittanut myös innostustani, kun kuvaus kohdetta on pystynyt valottamaan vain hyvin vähän aikaa, puiden jo tullessa eteen.

Ongelmaa mietiskellessäni törmäsin netin syövereissä hakusanalla ”telescope trolley”, kuljetuskärryihin, joiden avulla kaukoputkipaketin liikuttelu sujuu kohtuu helposti ja nopeasti paikasta toiseen. Kärryt ja idean nähtyäni olin välittömästi myyty mies. Tuollaisen haluan itsellenikin. Sillä saisin kaukoputkeni kuljetettua sopivaan paikkaan ja vaikkapa kesken kaiken siirrettyä sen vielä toisaalle, jatkaakseni kuvaamista tai havainnointia. Valmiiden kärryjen hinnat vaan näyttivät olevan sen verran ”tähtitieteellisiä”, että päätin ehdottomasti rakentaa sen itse.

Valokisko kokeilu rungoksi

Runkoa miettiessäni päädyin aluksi metalliseen muotoprofiili valokiskoon, mutta totesin sen jäykkyydeltään aivan liian heppoiseksi tuohon tarkoitukseen.

Askarteluhuoneen nurkassa oleva vahvuudeltaan 31 mm ylijäämä filmivanerilevy sen sijaan vaikutti riittävän tukevalta tuohon käyttöön, eikä siitä aiheutuisi kustannuksiakaan koska sille ei ollut muutakaan käyttöä. Lisäksi oma osaamiseni puutöistä tuki myös tuota ajatusta. Joten siitä sitten vain valmistelemaan kulkuvälinettä Celestron CPC putkelleni.

Pienimuotoisen suunnittelun ja piirustelun jälkeen aloin valmistamaan tarvittavia puuosia sekä etsiskelemään muita tarvittavia osia.

Motonetistä hankin kärryyn edulliset ilmakumipyörät ja Biltemasta löysin sopivan pilarikengän, josta tein etupyörän haarukan. Mutterit ja ruuvit sekä ruuvitangot hankin niin ikään Biltemasta sekä Kiinnikekeskuksesta.

Tarvikkeiden hankinnan ja osien valmistuksen jälkeen olikin jäljellä enää kasaus. 

Kuvasarja tarvikkeista ja niiden valmistamisesta

Kärrylle valmistin ruuvitangosta säätöjalat, joiden avulla kärryn kaukoputkineen saa säädettyä suoraan, havaintopaikan maastosta riippumatta. Akkuporakone toimii hyvänä apuvälineenä ruuvattaessa jalkoja tallaa vasten.

Kaukoputken kolmijaloille tein runkoon syvennykset, joihin upotin pesukoneen jalkojen värinänvaimennus kumit.

Takajalan värinänvaimennus kumi

Etujalan värinänvaimennus kumi

Lisäksi hankin kiinnityslenkit ja kiinnityshihnat, jotta kaukoputki ei vaan heilahtaisi kärryn päältä pois epätasaisemmassakaan maastossa.

Takajalkojen kiinnityslenkit ja hihnat sekä vatupassi

Etujalan kiinnityslenkki ja hihna

Ja mitäpä tämä kaikki sitten maksoi? Loppulasku maaleineen oli n. 85 euroa jollei tuota valokisko kokeilua oteta huomioon. Menkööt sen kustannukset tällä kertaa tieteelle 😉. Kokonaiskustannukset ovat siis reilusti alle netissä myytävien vastaavien kärryjen, joiden kantokyky on samaa luokkaa kuin valmistamani.

Valmis kärry toimii erinomaisesti ja nyt kamerat yms. oheislaitteet johtoineen voivat olla paikallaan kaiken aikaa, eikä niitä tai kaukoputki rakennelmaa tarvitse purkaa sessioiden välillä, vaan sen voi vetää takaisin autotalliin odottamaan seuraavaa sopivaa havainto / kuvaus yötä. Vielä kun saisi nuo katulamput pimeäksi niin…

Valmis kärry ulkona ja sisällä tallissa.

Ohessa kuvasarja rakentelusta sekä valmiista kärrystä.

Aurinko ja sen pilkut 1.7.2021

Osasuurennos pilkkuryhmästä  2835 ja 2836

Pilkkuryhmät 2835, 2836 ja 2837

Auringon kuvailua jälleen kerran.

Aurinko on ollut viimepäivinä melko aktiivinen ja sinne ilmestyi kohtuullisen massiivinen pilkkukin, jota minäkin torstai iltana, työpäiväni jälkeen kuvasin jo tutuksi tulleella kombinaatiolla, eli Sky-Watcher 200/1000 HEQ5 putkellani ja ASI 294 MC Pro kamerallani. Suodattimina Astrosolar katselukalvo ja Optolong UV/IR Cut suodin kameran kennon edessä.

Heti kuvauskaluston pystytyksen jälkeen Aurinko pujahti kuitenkin paksun pilviverhon taakse aivan kuin kertoakseen, että minuahan et niin vain kuvaile. Maltillisen n. 15 minuutin odottelun jälkeen pilvet antoivat kuitenkin periksi ja Aurinko paistoi jälleen kirkkaalta taivaalta.

Ohessa kolme kuvaa, joista yksi on otettu 1280X720 resoluutiolla ja yhdessä on merkittynä tuolla hetkellä näkyvät pilkkuryhmänumerot sekä yksi ilman häiritseviä merkintöjä.

Käsittelyt Registax ja Photoshop.

Osittainen Auringonpimennys 10.06.2021

Kuvat klo 12:50 , 12:51, 13:01 ja 13:11

Kuvat klo 13:21, 13:30, 13:41 ja 13:52

Kuvat klo 14:02, 14:12, 1421 ja 14:28

Ensikontakti klo 12:50

Maksimi klo14:02

Torstaina 10.6 nähtiin Suomessa osittainen Auringonpimennys, jota minäkin pääsin havaitsemaan ja nappaamaan tapahtumasta muutaman kuvankin. Itseasiassa kuvia tuli otetuksi pyöreät 4000 kpl, mutta ”perkaamisen” jälkeen lopullinen tallennettu määrä jäi vähän päälle kolmen tuhannen. Tuosta määrästä valitsin sitten vielä nuo yllä näkyvät kuvat tuohon tapahtumakoosteeseen.

Taivas oli kohtalaisen selkeä tapahtuman alkuhetkistä alkaen, vain satunnaiset pilvet haittasivat kuvauksia aika ajoin. Tapahtuman alku sekä maksimivaihe tallentuivat hienosti ASI-kameran kuvakennolle. Valitettavasti tapahtuman loppu jäi täällä Valkeakoskella kuitenkin näkemättä, kun noin kello 14:30 paksut tummat pilvet lipuivat Auringon kiekon eteen.

Pilvet olivat sen verran massiiviset, että päätin pikaisesti kerätä kuvauskalustoni takaisin sisätiloihin ja hyvä niin, sillä n. 5minuuttia siitä, kun olin saanut kaluston sisälle alkoi rankka vesisade, jota vielä säesti voimakas ukkonenkin.

Totesin olleeni onnekas saadessani noinkin hienosti pimennyksen kuvatuksi, eikä näin ollen ”puolipekkasta” tullut pyydetyksi turhaan 😊

Oheiset kolme kuvasarjaa pitävät sisällään kuvat ensikontaktista n. ½ tuntia yli täydellisen vaiheen. Isommissa kuvissa näkyy ensikontakti klo 12:50 sekä maksimivaihe klo 14:02.

Kalustona jälleen Sky-Watcher 200/1000 HEQ5 ja ASI 294MC Pro.

Auringonpilkut 2822 ja 2823 11.5.2021

 

Pilkut 2822 (ylempi) ja 2823 (alempi)

Resoluutio 1600 x 900

Resoluutio 1024 x 768

Kameran ja laitteiden ulkoilutusta jälleen.

Tällä kertaa kohteena Aurinko ja sen pari pilkkua.

Huomasin taas sohowww.nascom.nasa.gov sivustolta, että Aurinkoon oli ilmestynyt pari hieman suurempaa pilkkua, joten töiden jälkeen oli aivan pakko kantaa Sky-Watcher putki jälleen ”tuulettumaan”.

Kuvatessani ASI 294MC Pro kamerallani kokonaista Aurinkoa huomasin kamerassa mukavan ominaisuuden, jolla resoluutiota voi muuttaa saadakseen kohteesta ja tässä tapauksessa Auringonpilkusta suuremman suurennoksen ilman, että optiselle tielle tarvitsee tehdä yhtikäs mitään.

Näin ollen ei tarvita barlowia putken ja kameran väliin, eikä edes erillistä planeettakameraa saadakseen pienen kohteen kuvatuksi suurempana. Ohessa pari kuvaa eri resoluutioilla.

Kuvausputkena Sky-Watcher 200/1000 HEQ5

Kuvassa pinottuna 21kpl kuvia Registax 6 ohjelmalla. Värikäsittely Photoshopilla.

Leijonan Tripletti M65, M66 ja NGC 3628 16.4.2021

Leijonan Tripletti M65, M66 ja NGC 3628

Ensimmäinen syväntaivaan kuvaussessio uuden ASI 294 kameran kanssa.

Näin keväällä pimeyttä ei enää tahdo riittää haluttua määrää, mutta päätin kuitenkin kokeilla mitä tuossa lyhyessä ajassa saisi aikaiseksi Leijonan tähdistön tripletistä.

Hämärän koittaessa virittelin CPC putkeni jalustan kohdalleen ja suuntasin sen selässä olevan 80/520 quadruplettini eteläisellä taivaalla sijainneeseen Leijonan tähdistöön ja sen galaksi kolmikkoon.

PHD 2 käskytti täsmällisesti CPC:n jalustaa ja ASI 294 MC Pro kameran ohjelma ”naksutteli” kuvaussuunnitelman mukaisesti kuvia em. galaksikolmikosta.

No täytyy kyllä rehellisesti myöntää, että reilu ensimmäinen tunti meni kyllä säätöjen kohdalleen saamiseen, mutta kun gain yms. säädöt alkoivat pelittää, niin loppu olikin sitten kokolailla kuten edellä kuvaelin.

Kameran ensivaikutelma syväntaivaan kuvauksiin vaikuttaa todella hyvältä vaikkakin oheiseen kuvaan tarvittaisiin roimasti lisää kokonaisvalotusaikaa. Tällä kertaa valotusaika jäi auttamattomasti lyhyeksi puiden jo tullessa kohteen eteen, mutta eiköhän tuosta galaksit erota.

Negatiivikuva jossa Galaksi IC 2763

EDIT.17.05.2021

Lisäsin tähän postaukseen vielä negatiivikuvan tuosta väriversiosta. Siitä löytyy aivan kuvan ylälaidasta helpommin myös spiraaligalaksi IC 2763. Etäisyyttä sinne on tuollaiset 72 miljoonaa valovuotta kun nuo muut galaksit ovat n. 35 miljoonan valovuoden päässä.

Valotusaika yhteensä 25min. Kuvausputki TS Quadruplet 80/520, jalustana Celestron CPC 1100XLT, Autoguiding PHD2. Käsittelyt PixInsight + Photoshop.

Aurinko 11.04.2021

Aurinko 11.04.2021

Auringon lämmittäessä keväistä ilmaa mukavan sopivaksi, kannoin Sky-Watcher putkeni pihakäytävälle ajatuksenani kuvata sillä ja uudella ASI 294MC Pro kamerallani Auringon kiekkoa. Auringossa ei pilkkuja juurikaan ole viime aikoina näkynyt, mutta huomasin sohowww.nascom.nasa.gov sivustolta, että siellä pieni pilkkualue tällä hetkellä olisi, joten nyt olikin oivallinen tilaisuus testata uuden kameran erotuskykyä sen tallentamiseksi.

Vaikka en vielä olekaan päässyt kokeilemaan kyseistä kameraa tositoimissa syväntaivaan kuvauksiin, niin ei se ainakaan näiden isompien taivaskohteiden (Kuu ja Aurinko) osalta ole tuottanut pettymystä.

Oheinen Aurinkokuva on tarkin mitä koskaan aiemmin olen saanut kuvatuksi kyseisellä putkellani. Pienet pilkut näkyvissä noin klo 8 kohdalla.

Kuvassa on pinottuna 5kpl kuvia Regi Stax 6 ohjelmalla. Värikäsittely on tehty 

PhotoShopilla. Mukana on myös pari kuvaa käytetystä laitteistosta.

Kuuta ja vähän muuta.

Kuunsirppi 16.02.2021

Ohhoh! Onpas tässä aikaa päässyt kulumaan kun viimeksi olen kirjoitellut tänne blogiini. No eipä silti, tapahtumatkin ovat olleet kovasti vähissä tämän vallitsevan koronapandemian ansiosta. Edes CCD/Digi tapaamista ei voitu järjestää, vaikka halukkuutta olisi kyllä ollut.

Kovat pakkaset ovat myös verottaneet innostustani ulkoiluttamaan laitteitani tähtitaivaan alla, enkä näin ollen ole saanut juuri mitään tallennetuksi kennon pinnalle kuluneen vuoden aikana. Vasta nyt kevään koittaessa olen jälleen ”herännyt talviunesta” ja innostus on ajanut miehen ”pihalle” Kuuta kuvaamaan.

Kamerakin tässä alkuvuodesta vaihtui toiseen, Canon 60Da:n sanottua työsuhteensa irti, liki 9 vuoden käytön jälkeen. Täytyy kyllä myötää, että juuri hankkimallani uudella ASI294MC Pro cooled kameralla kuvaaminen läppärin kanssa on huomattavasti mukavampaa kuin Canonin pienen näytön tiiraaminen pimeyden keskellä. Läppärin avulla kuvasin aiemminkin Canonilla Backyard EOS ohjelman avulla, joten sinällään mikään ei siltä osin muuttunut, vain ohjelma ja kamera vaihtuivat toiseen.

Kamerakseni valitsin tarkoituksella OSC-värikameran koska tuolla aiemmin käytettynä hankkimallani ATIK 314L+ mono-kameralla en ole saanut kuin yhden luminenssisarjan otetuksi hevosenpääsumusta. Siihen kyllä löytyy myös kapeakaistasetti, mutta ei aikaa eikä kelejä sen käyttämiseen. No ehkä sitten joskus sitä aikaakin vielä löytyy ja pääsen kokeilemaan monokameralla kuvausta oikein tosissaan.

Nyt vain odottelen, että aika, keli ja jaksaminen kohtaisivat pimeän tähtitaivaan alla ja saisin ikuistetuksi kuvia syväntaivaan ihmeistä uudella ASI kamerallani.

Ohessa muutamia kuvia Kuusta ja ”muusta”

Kuunsirppi 18.03.2021

Puolikuu 22.03.2021

    

ASI294MC Pro + CPC1100XLT

ASI294MC Pro + Sky-Watcher 200/1000 HEQ5

    

  

                                 

    

Barnard 33 / Hevosenpääsumu ATIK 314L+